Taustamusiikkia käyttäjälähtöiselle digitalisaatiolle

Kategoria: Saavutettavuus (Page 6 of 61)

Seniorit verkkoon

Senioriportaali
No, myönnettäköön, etteivät odotukset olleet alun alkaenkaan kovin korkealla, kun luin ITviikosta, että tänään on Microsoftin tuella avattu valtakunnallinen senioriportaali.

”Portaali on ensimmäinen ikäihmisille suunnattu, keskitetty kansallinen verkkopalvelu, joka tarjoaa paitsi kohdennettuja palveluja ja materiaalia myös avoimen oppimis- ja vuorovaikutusympäristön. Mukana on pääosin julkisten organisaatioiden palveluja, mutta myös järjestöjen ja yritysten palveluja otetaan mukaan.”

Mistä aloittaisinkaan? Siitäkö, että iso fontti ei tee mistään palvelusta saavutettavaa ja käytettävää an sich? Ei, aloitan toteamalla, että tausta-ajatus ja konsepti on mitä herttaisin ja kannatettavin: pyritään ehkäisemään ikäihmisten syrjäytymistä tietoyhteiskunnasta ja kehitetään samalla seniorikansalaisten tietoteknisiä valmiuksia. Ehkä kannattaa mainita sekin, kuinka hankevastaava kertoo projektin olleen oppimisprosessi myös Microsoftille, sillä ”testaamme helppokäyttöisyyttä ja toimivuutta käytännössä”. Kädet on siis pesty.

Käden kannattaakin olla paitsi puhdas, myös vakaa, että tulee alussa valinneeksi kartalta oikean palvelualueen, sillä myöhemmin sitä ei pääse enää vaihtamaan. Haun toteutus on omituisin koskaan näkemäni: paitsi että se sijaitsee yleisten käytäntöjen vastaisesti sivun vasemmassa alalaidassa, on tavanomaisen input-kentän sijalla kokonainen tekstikenttä, eikä hakupainiketta ollenkaan. Haun käynnistys tapahtuu tekstilinkistä, joka näyttää ihan samalta kuin muukin navigaatiossa oleva linkitys. Linkkien kanssa kannattaa muutenkin olla tarkkana, sillä joistakin avautuu täysin satunnaisotannalla, kaikkea logiikkaa uhmaten, uusia ikkunoita riippumatta siitä, klikkaileeko käyttäjä päänavigointia, sivun sisältöaluetta vai ”bannereita”. Otsikoiden ja linkkien värikin on unohtunut samaksi. Taitosta löytyy taulukoita, sivuilla on kirjoitusvirheitä, yhteystietolinkki avaa sähköpostin, —

Älkää vielä heittäkö oppikirjoja nurkkaan siellä Microsoftilla.

Lisäys myöhemmin: Jussillakaan ei ollut helppoa: Senioriportaalista.

Katso äiti, ilman näppäimiä

Ei tarvitse olla kovinkaan suuri selvänäkijä arvatakseen, että näppäimistöt katoavat tulevaisuuden mobiililaitteista – mitä iPhone edellä, sitä muut perässä. Aiheesta on hiljattain tehty aina vuoteen 2011 saakka ennustava tutkimuskin, jonka tiivistelmässä (pdf) syväluodataan sitä, minkälaisin tavoin tulevaisuudessa tietoa laitteisiin syötämme.

”While voice recognition provides basic voice activated dialling, more sophisticated speaker-independent systems are gradually appearing on handsets delivering interaction and navigation capability. A new generation of navigation technologies are explored; some niche and some mass market including motion detection, haptics and navigation using fingerprint sensors. While motion sensing and haptics have compelling gaming applications, they can also be exploited for navigation.

[…] Traditional 5-way navigation interfaces such as joypads and joysticks experience the greatest erosion of all the interface technologies, impacted by the emergence of two alternative technologies: capacitance detection control surfaces and fingerprint sensors. By 2011, we estimate that about 72% of handset models will have a traditional 5-way interface, compared to 96% of models today.”

Etenkin saavutettavuuden suhteen on erinomaisen hyvä asia, että vaihtoehtoisia navigointitapoja syntyy ja kehitetään, vaikka käyttäjien konservatiivisuus voikin osoittautua melkoiseksi hidasteeksi niiden käyttöönotossa. Mutta kunpa joku vielä keksisi itsestään puhdistuvan näyttöruudun.

Esteettömyys etenee

Liki kolme vuotta sitten liikenne-ja viestintäministeriö polkaisi käyntiin toimenpideohjelman viestinnän esteettömyyden parantamiseksi, ja tänään on julkistettu ohjelman ensimmäinen (?) seurantaraportti (pdf). Ohjelman keskeisintä antia on ollut se, että viestintäpalvelujen ja päätelaitteiden kehittyminen on lisännyt erityisesti aistivammaisten osallistumismahdollisuuksia, ja että laitteiden ja palvelujen esteettömyyteen ja helppokäyttöisyyteen on alettu viime vuosina kiinnittää huomiota, kertoo uutinen. Alkuperäisen toimintasuunnitelman ehdotuksista ainoastaan mahdollisuus käyttää hätänumeroa 112 myös tekstiviestillä ei vielä ole toteutunut, mutta sekin olisi seurantaryhmän mukaan otettava käyttöön ensi tilassa – tekniikka kun on jo olemassa.

Mutta tekemistä riittää yhä. Tulevaisuuden tavoitteet eivät kuulosta ihan pikkujutuilta, kun listalla on mm. seuraavia asioita:

1) käyttäjien erityisryhmille suunnatut hätäpalvelut,
2) julkisen sektorin ylläpitämien verkkosivujen esteettömyys,
3) kaupallisten verkkopalveluiden esteettömyys,
4) päätelaitteiden helppokäyttöisyys,
5) digitaalisessa televisioverkossa välitettävien palveluiden saavutettavuus ja helppokäyttöisyys,
6) kolmannen sukupolven matkaviestinpalveluiden esteettömyys,
7) kansainvälinen yhteistyö esteettömyyskysymyksissä,
8) käyttäjien erityisryhmien omat tietoyhteiskuntavalmiudet.

Seuraavaa raporttia odotellessa.

Kansainvälisesti saavutettava

On tainnut vierähtää vuosi tai kaksi, kun kyselin asiantuntevilta tahoilta sitä, kuinka suomalaisperusteisten yritysten epäsaavutettaviin sivustoihin suhtaudutaan ulkomailla niissä maissa, jossa vallalla on tiukempi lainsäädäntö kuin tämä meikäläinen, jonka mukaan sivut kenties on laadittu – tai sivuutettu saavutettavuusnäkökulma kokonaan. Muistelen saaneeni vastauksen, joka oli enemmänkin jatkokysymyksiä herättävä kuin tyhjentävä, enkä koskaan saanut lupaa sen julkaisemiseen. Jäi siis käsittely tässä blogissa silloin siihen.

Sama problematiikka palasi kuitenkin mieleeni, kun ulkomaan uutisessa kerrotaan, kuinka epäsaavutettavan jenkkisaitin brittiläinen käyttäjä nosti kanteen saittia vastaan – ja kuinka brittituomioistuin päätti, että sivusto todellakin rikkoo sikäläistä saavutettavuuslainsäädäntöä. Vaikka mitään lopullista päätöstä asiassa ei ole tehty, voi käsillä olla melkoinen ongelmavyyhti ja ennakkotapaus monille vastaaville tilanteille. Kirjoittaja summaa:

”Web accessibility may be an issue on which you could be in violation of the laws of any country you do business in. […] You may not be able to rest easy having made a website which only meets the standards of your own country: you must consider a much broader range of possibilities.”

Kuinkahan moni kansainvälinen yrityksemme tiedostaa tilanteen?

Tuleeko, eikö tule

Kas: HKL tuo pysäkkiaikataulut kamerakännykkään.

”Kun [Upcode-]sovelluksen avaa pysäkillä, riittää, kun puhelimen kameralla osoittaa älyruutua: Kamera ottaa kuvan automaattisesti ja suorittaa älyruutuun määritellyn tehtävän, eli tässä tapauksessa siirtyy kyseisen pysäkin pysäkkiaikataulun sisältävälle internetsivulle. Palvelu soveltuu myös hyvin näkövammaisten käytettäväksi. He kuulevat puhelimeen hakemansa aikataulutiedon puhesyntetisaattorilla puhuttuna ruudunlukuohjelman avulla.”

Hmm, tätähän pitää kokeilla, sillä ihan ensikuulemalta homma ei vaikuta kovin helpolta. Tarvittavan ohjelman voi ladata Upcoden sivuilta; toimii Symbian- ja java-puhelimissa. En tosin tiedä mitä pitäisi ajatella itse yrityksen kirjoitusvirheitä viliseviltä sivuilta, joilla suomenkielinen sisältö on minimissään. HKL:n oma uutinenkin vie vain yrityksen etusivulle, ei lataukseen. Ja missä ovat ne kymmenen pysäkkiä, joilla toimivuutta voisi kokeilla?

Niin, sitten kun bussit vielä olisivat ajoissa.

« Older posts Newer posts »

© 2024 Matkalla

Theme by Anders NorenUp ↑