On tainnut vierähtää vuosi tai kaksi, kun kyselin asiantuntevilta tahoilta sitä, kuinka suomalaisperusteisten yritysten epäsaavutettaviin sivustoihin suhtaudutaan ulkomailla niissä maissa, jossa vallalla on tiukempi lainsäädäntö kuin tämä meikäläinen, jonka mukaan sivut kenties on laadittu – tai sivuutettu saavutettavuusnäkökulma kokonaan. Muistelen saaneeni vastauksen, joka oli enemmänkin jatkokysymyksiä herättävä kuin tyhjentävä, enkä koskaan saanut lupaa sen julkaisemiseen. Jäi siis käsittely tässä blogissa silloin siihen.
Sama problematiikka palasi kuitenkin mieleeni, kun ulkomaan uutisessa kerrotaan, kuinka epäsaavutettavan jenkkisaitin brittiläinen käyttäjä nosti kanteen saittia vastaan – ja kuinka brittituomioistuin päätti, että sivusto todellakin rikkoo sikäläistä saavutettavuuslainsäädäntöä. Vaikka mitään lopullista päätöstä asiassa ei ole tehty, voi käsillä olla melkoinen ongelmavyyhti ja ennakkotapaus monille vastaaville tilanteille. Kirjoittaja summaa:
”Web accessibility may be an issue on which you could be in violation of the laws of any country you do business in. […] You may not be able to rest easy having made a website which only meets the standards of your own country: you must consider a much broader range of possibilities.”
Kuinkahan moni kansainvälinen yrityksemme tiedostaa tilanteen?
