Taustamusiikkia käyttäjälähtöiselle digitalisaatiolle

Tosielämän idoleita

Vietin eilen tovin blogimiitissä siellä jossain Kallion sydämessä, kunnes uni alkoi painaa liikaa silmiä – jäi siinä sitten Karinkin hartiat hieromatta, pahoitteluni. Ensi kerralla sitten, jos olet kiltisti. Bloggaajia oli paikalla paljon, joista suurin osa tuntemattomia, vaikka muutaman uuden ihmisen kanssa pääsinkin sanomaan käsipäivää. Joku keräsi listaa paikalla olleista, joka toivottavasti julkaistaan jossain, joten en ota huonoa omaatuntoa kehnosta nimi- ja blogimuististani. Mutta kaksi kyllä muistan: tapasin nimittäin vihdoinkin Kauran, jota en ole koskaan aikaisemmin nähnyt, mutta jonka tunnistin heti, kun hän astui ovesta sisälle. Se on se jokin, tiedättehän. Kervåa tyydyin ihailemaan vain kauempaa, ujo kun olen. Mutta sekin riitti. Kiitokset emännälle organisoinnista, jälleen kerran – pikkujouluja odotellessa.

6 Comments

  1. Mari(nadi) Koo

    Kiitos vaan, vaikka siirrän kiitoksia myös Schizon suuntaan! Pikkujouluaikoja ja -paikkoja saa alkaa ehdotella. Ja vaikka organisoidakin, jos joku on innokas :)

  2. Leena

    Eipähän ehditty mekään jutella kun jumitettiin molemmat eri nurkissa koko illan.

  3. PA

    Unohdin moikata sinua, ja sitten olitkin jo poissa, mutta moi nyt.

  4. kaura

    Ooh, mä ja Kervå päästään samaan porukkaan! Kohta tätä henkselinpaukutusta ei kestä kukaan :-)

    Olisi mukava istahtaa joskus ihan kunnolla juttelemaan esim. sellaisesta kiehtovasta aiheesta kuin potilasohjeiden käytettävyys totanoinnii erityisryhmien tapauksessa. Diili? Samalla voisi vaihtaa siviilikuulumisiakin, tietty, sekä höpsötellä.

  5. Marjut

    Diili, ilman muuta!

  6. kaura

    Tuo on kyllä hoteimmasta päästä deitti!

© 2024 Matkalla

Theme by Anders NorenUp ↑