Olen juuri saanut terveisiä Tanskasta, tarkemmin ottaen Kööpenhaminasta, mikä palautti mieleeni kosolti mukavia muistoja. Taisin olla yläasteella saadessani ensikosketuksen kyseiseen maahan, ja se oli ihastusta ensimmäisellä silmäyksellä. Muistan huristelleeni bussissa pitkin tanskalaista maaseutua ihastellen kumpuilevia maisemia ja lehtipuita, joita Suomesta ei löydy. Pulahdin mereen Borrevejlen laiturilta ja kävin elämäni ensimmäisen ja viimeisen kerran vuoristoradassa Kööpenhaminan Tivolissa. En ole juuri pohjoismaisille kaupungeille lämmennyt, mutta Kööpenhamina on aina tehnyt positiivisen vaikutuksen, vaikkei paikallisten puheesta ymmärrä juuri enempää kuin Turun murteesta.
Miksi yhtäkkinen Tanskan hehkutus? Siksi, että törmäsin netissä tähän esitykseen, jossa kauneus, käytettävyys ja saavutettavuus yhdistyvät nerokkaalla tavalla:
Vaikka olenkin suuri suomalaisen muotoilun ystävä, niin myönnettävä on, että tanskalainen, viidelle aistille kohdennettu design tekee tehtävänsä, osuu ja uppoaa. Hmm, Jakob Nielsen on tanskalaista syntyperää, mutta millähän mallilla mahtaa maan käytettävyysosaaminen muuten olla…
Kaksi kertaa olen Tanskan läpi ajanut, takaisin tullessa pysähdyimme yöksi ja piipahdimme Kööpenhaminassa.
Maisemat ovat sellaisia, jossa silmä lepää. Vihreää, vihreää, vihreää. Ihan kuin Irlannissa. Pieniä vanhoja maalaistaloja ruohokattoineen, värikkäitä ovia jne.
Ihmiset vaikuttivat todella ystävällisiltä, toisin kuin Ruotsissa tai Saksassa. Kuuleman mukaan ovat tosin vielä suomalaisiakin kateellisempia.
Hintataso oli ainakin silloin kalliimpi kuin Suomessa (1999).
Harmi vain, että Kööpenhaminassa jouduimme varkaiden uhriksi, kun asuntoautoomme murtauduttiin, mutta eivät vieneet kaikkea ja vakuutukset olivat voimassa, joten suuria menetyksiä ei tullut. Eniten harmittaa se menetetty Kingston Wall I:n tuplapainos, jota ei enää mistään saa.
Pitäisi varmaan käydä uudemman kerran ihan ajan kanssa.
Kööpenhamina on mukava ja kaunis kaupunki erityisesti arkkitehtuurin ystäville. Harmi vain että tupakointi on sallittu ihan kaikkialla, haittaa kahviloissa istumista.
Sen verran pitää kommentoida kuvasarjaa, että joukkoon on eksynyt myös suomalaista designia: sivuilla 58-63 on supisuomalaisen Eero Aarnion tuotteita.