Taustamusiikkia käyttäjälähtöiselle digitalisaatiolle

Kategoria: Havaintoja (Page 7 of 71)

Söpöliini

Cutie

Vaikka suhtautumiseni kalliisiin lahjoihin onkin pääasiallisesti kielteinen (ne tekevät minut hyvin vaivautuneeksi), niin eihän tämmöiseen söpöliiniin voi olla hullaantumatta – semminkin kun tuskin olisin koskaan raaskinut hankkia sitä itse. Nyt sitten pitäisi vain keksiä, että mikä uudelle perheenjäsenelle nimeksi.

Liikaa luettavaa, liian vähän aikaa

Törmäsin tänään vanhaan tuttuun, joka tiedusteli mitä puuhailen nykyisin; olenko kenties freelancer. Naurahdin kuivakkaasti niin kuin tämän kysymyksen kohdalla aina teen, sillä vaikka halua freelancerointiin olisikin, pitää turvallisuushakuisuuteni huolta siitä, että pysyttelen visusti jonkun muun leivissä. Onnea kun on joka kuukausi säännöllisesti kolahtava palkkakuitti. Eri asia sitten, jos olisi rikas elättäjä, tai muuten vain paljon pätäkkää. Mutta kun ei.

Vuorokauteen mahtuisi kuitenkin jokunen kappale lisätunteja, tai ehkä virkavapaakaan ei olisi pahitteeksi. Ehtisinkö silloin lukea kaikki ne viime (ja aikaisempienkin) aikojen julkaisut, jotka piinaavat minua käsittelemättöminä delicious-linkkeinä ja pölyttyvänä kirjapinona työhuoneeni hyllyssä? Onneksi sentään hylly on selän takana – vaikka muuten rakastankin kirjojen katselua, niin kotona ne tuppaavat muistuttamaan minua vain ja ainoastaan ajan vähyydestä.

Ainakin nämä haluaisin lukea:

Mutta ehkä sitten eläkkeellä.

Hunajaiset askeleet

El NaturalistaHuomaan kehittäneeni vakavahenkisen ihastumistaipumuksen tuotteisiin, joiden konsepti on maailmojasyleilevä tai jotka on tehty luonnonmukaisesti, tavalla tai toisella eettisesti.

Hyvän aikaa El Naturalistan mielipiteitä jakavia jalkineita Helsingin liikkeissä kyräiltyäni otin ja annoin periksi, ja nyt pääsiäislomalla kotikaupunkivisiitillä sitten sijoitin sievoisen summan oheisiin popoihin. Tiesin jo etukäteen, että jos tohdin niitä sovittaa, ne eivät halua enää jaloistani pois. Niinpä tietenkin. Ja paitsi että pidän kenkien robustista ja rosoisesta ulkonäöstä, tunnen samalla myös tehneeni ekoteon, sillä El Naturalista noudattaa tiukkaa ympäristöpolitiikkaa tuotteidensa suhteen. Kengät ovat mm. käsin ommellut ja niissä on käytetty kierrätettäviä ja kierrätettyjä materiaaleja. Pinta on käsitelty luonnonöljyillä (sisältävät mm. oliiviöljyä ja mehiläisvahaa), mikä saa aikaan sen, että ne tuoksuvat erittäin miellyttäviltä, ja niitä voi myös öljytä ihan itse. Useissa malleissa on niin ikään irrotettavat ja kierrätettävät sisäpohjalliset, jotka voi uusia tarpeen vaatiessa. Ja tietysti niillä on verrattain leppoisaa kävellä.

El Naturalistan kenkien käyttökokemus ei kuitenkaan jää pelkkiin jalkineisiin, vaan ylettyy pakkaukseen saakka. Valkaisematon ja luonnonmukainen kenkälaatikko on itsestäänselvyys, mutta mitä en ennen ole nähnyt, on mukana tuleva kenkäpussukka (sopii varmaan muuhunkin käyttötarkoitukseen) sekä viherpiipertäjäimagon kruunaava pussillinen vihreää luomuteetä.

Ja ettei nyt ihan hippilinjalle menisi tämä ylistys, niin kerrottakoon vielä se, että talouden karskimpi, vihreästä teestä systemaattisesti kieltäytyvä osapuoli löysi niin ikään mallistosta silmää miellyttäviä jalkineita. Huomion arvoista tosin on, että verkkokaupasta tilatessa hintaa kengille tulee parikymppiä enemmän kuin jos jaksaa vaivautua liikkeeseen saakka. Seuraavaksi pitääkin kysäistä Espanjan kirjeenvaihtajalta josko kenkiä saisi sieltä Suomea edullisemmin – liikkeeseen kun jäi vielä monenmonta ihanaista paria.

« Older posts Newer posts »

© 2024 Matkalla

Theme by Anders NorenUp ↑