Kriisin aloittamana, Karden ja Katin innostamana piti tarttua aiheeseen. Siis:
Mitä teen tänä kesänä
Kirjoittanut Marjut, 37 vuotta
Tänä kesänä kesälomaa on huikeasti kokonainen kuukausi, joka lyhyehköihin työsuhteisiin erikoistuneelle ihmiselle on kertakaikkisen mahtava juttu. Siitä tosin seuraa loma-angsti: mitä hittoa teen kokonaisen kuukauden? Tänäkään kesänä en ole perinyt ihanaa kesämökkiä jostain meren rannalta, enkä voittanut lotossa, että sen saisin. On siis pitänyt keksiä jotain muuta.
Kun arki on aikataulutettu, ahdistaa hiukkasen aikatauluttaa myös lomaa. Sen verran on kuitenkin pakko, ettei tule maattua kokonaista kuukautta kotisohvalla, sillä sitä en tahdo, ja sitä teen arkenakin ihan riittävästi. Niinpä loman alkaessa pakkaan mukaan läheisen ihmiseni ja suuntaan toviksi läntiselle Uudellemaalle, jonne olen halunnut jo jonkin aikaa. Ihan semmoisessa bed and breakfast -hengessä mennään, ohjelmassa silkkaa turisteerausta ja lonkanvetoa. Ainakin toivon niin.
Läntiseltä Uudeltamaalta sopii ponnistaa Joensuuhun, jossa ajattelin viettää ehkä parikin viikkoa. Siellä on paitsi kosolti tuttavia, myös Ilosaarirock, jossa vietän hiljaa itsekseni omaa henkilökohtaista juhlavuottani, sillä tämä kesä on kahdeskymmenes, kun olen siellä töissä. Itse festivaaleilla olen toki ollut useammin. Aika Joensuussa kuluu sen kummemmin suunnittelematta: sielläkin voi maata sohvalla, omalla tai toisten, jos siltä tuntuu.
Heinäkuun loppupuolen marssijärjestys on vielä hämärän peitossa, ja saa ollakin. Sen kuitenkin tiedän, että tapaan kaukaisia ystäviä, ja vietän pitkästä, pitkästä aikaa tyttöjen viikonloppua jossain ihanassa paikassa, jos luoja suo ja lapset eivät sairastu. Muuten ajattelin istua piknikillä, juoda kahvia hyvässä seurassa, nauttia kesäsateista ja marista helteestä. Niin kuin aina.
Ja sitten onkin aika palata töihin täräyttämään Sitra.fi:n uudistusprojekti kunnolla käyntiin.
