30.4.2003
Kas, Nöjesguidenin verkkosivut ovat uudistuneet! Pahus kun lehteä ei näillä leveyksillä paperisena versiona ilmesty.
Ah! Vapun kunniaksi testi (via Näkymä rannalta):
What Is Your Animal Personality?
Rauhaisaa vappua, ihmiset! Pysykää kotona sateelta suojassa ja katelkaa telkkarista lätkää!
29.4.2003
Lisää rokkia! Mokoma mainostaa uutta Kurimus-levyään.
Mahtavuutta! Rockmusica.netissä on tarjolla nettigalleria Tomi Palsan rockvalokuvista: Toisen Palsan tuleminen - rock-valokuvia.
28.4.2003
Vuoden 2003 alusta Helsingissä aloitti toimintansa Digitaalisen median,
sisältötuotannon ja oppimispalvelujen osaamiskeskus. Digitaalisesti tuetun oppimisen osaamiskeskus keskittyy erityisesti digitaalisen oppimisen bisneksen kehittämiseen sekä toimialan palveluiden hyväksikäyttöön yrityksissä ja julkisissa organisaatioissa. Yliopistojen tutkimustietoa ja hyviä käytäntöjä siirretään myös yritysmaailmaan.
Kuulostaa yhtä mielenkiintoiselta ja vaikeasti hahmotettavalta kuin Diges - ja ikuinen arvoitus minulle on se, miksi keskeneräisiä verkkopalveluita julkistetaan isoon ääneen: No content has been specified. Minne meillä on kiire? Vai onko tarkoituskin, että kehittämishankkeisiin keskittyvien tahojen verkkoviestintäkin on koko ajan ns. kehitteillä?
27.4.2003
Daddalien tuulikaapista löytyi Ray Cokes Online. Muistatteko vielä ne ajat, kun MTV:täkin voi katsoa, kun sieltä tuli oikeita ohjelmia, joiden esitysajatkin pystyi muistamaan? Ja muistatteko Sky Channelin, Pat Sharpin ja Nino Firetton? Muistatteko kun tv:stä alkoi näkyä värillisiä ohjelmia?
Ylioppilaslehti on julkaissut uusimmassa numerossaan Uuden Suomen Sanakirjan; muistelen City-lehden tehneen saman tempun vähän aikaa sitten. Jutun täytyy olla vitsi, sillä suurin osa sanoista ei kyllä ainakaan meikäläisen korvien välisessä sanakirjassa tarkoita ollenkaan sitä mitä jutussa väitetään. Tai sitten olen vanha tosikko.
Kevät ja valon lisääntyminen pistävät pään pyörälle ja saavat ainakin meidät naisimmeiset huomaamaan mm. pesua kaipaavat ikkunat ja kohennusta kaipaavan kodin; joihinkin iskee myös ruuanlaittovillitys. Olen itse vihdoinkin tullut siihen tulokseen, että olisi syytä vaihtaa kukille isommat ruukut ja uudet mullat - operaatio, jota en ole tehnyt koskaan. Mutta onneksi netistä löytyy päteviä ohjeita poropeukaloille tähänkin hätään! Asiaa:
Mullanvaihto vaivatta
Aika vaihtaa huonekasveille mullat
Valmista viherkasvit kevääseen
Lahdessa Vesijärven satamassa järjestetään tänään kansainväliset ystävyysmarkkinat, löytyisköhän sieltä kivoja kukkaruukkuja?
26.4.2003
Tällä viikolla on pitkästä aikaa tullut käytyä elokuvissa kahteenkin otteeseen. Adaptation oli kertakaikkisen mainio - ehkä siksikin, etten osannut odottaa siltä juuri mitään, vaikka Being John Malkovich kolisi aikanaan lujaa. Tänään nähty Chicago sen sijaan oli valitettavan oscarvoittajamainen eli aika pliisu kaikessa viihdyttävyydessään, ja Renée Zellweger yhtä ällö kuin aina. Moulin Rouge minulle mieluummin, kiitos!
Mutta sellainen ihme on vuosien varrella päässyt tapahtumaan, että olen alkanut jossain vaiheessa pitää Meryl Streepistä. Se on mielestäni melkoinen suoritus ihmiseltä, joka on aikanaan nukahtanut leffateatterissa Minun Afrikkaani katsellessa.
BBCi:llä on tarjolla mielenkiintoinen testi: What kind of thinker are you? Tässä tulokseni:
You are a Musical Thinker.Musical thinkers
- Tend to think in sounds, and may also think in rhythms and melodies.
- Are sensitive to the sounds and rhythms of words as well as their meanings.
- Feel a strong connection between music and emotions.
Hmm?
25.4.2003
Kiitokset sille, joka keksi viikonlopun.
Digitaalisen sisältötuotannon kehittämisyhdistys, DIGES ry on perustettu "vauhdittamaan digitaalisten sisältötuotteiden tuotekehitystoimintaa". Yhdistyksen taustalla hääräilevät sellaiset tahot kuin Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat SATU ry, MindTrek ry ja Suomen ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT ry.
Toivottavasti Diges ry saa ripeästi sivunsa kuntoon - ainakin nyt kirjoitushetkellä sivut ovat tyhjää täynnä. Sisällöntuotanto kesken?
24.4.2003
Päivän teemalaulun sanoja en tohdi tähän kirjoittaa, mutta jokainen voi käydä lukemassa ne täältä - ja ostaa asiaankuuluvan kostyymin täältä. Olis näköjään saatavana myös tyttöjen mallia, mitähän tykkäisivät jos pukisin töihin moisen ylleni?
Jos nyt jotain positiivista pitää tähän pinnistää, niin ainakaan vielä ei sada lunta. Saapa nähdä mikä on tilanne huomenna.
23.4.2003
..ja niin kuin kevääseen kuuluu aurinkoihottuma, kuuluu siihen myös kipeä kurkku. Pahus!
22.4.2003
Setä Nielsen sivuaa miedosti sitä, mistä eilen mainitsin: Low-End Media for User Empowerment -kolumnissa painotetaan sitä, että käyttäjän kannalta pieni on kaunista. Sivujen nopea latautuminen, relevantin sisällön löytäminen ja saavutettavuus ovat vain muutamia niistä tekijöistä, jotka mahdollistavat käyttäjien kontrollin. Nielsenillä on kuitenkin aika mustavalkoinen näkemys siitä, miksi nopeita yhteyksiä vaativaa mediaa ylipäätään tuupataan verkkoon: raha ratkaisee ja sitä saa, mitä tilaa. En kuitenkaan menisi yleistämään tätä(kään) Nielsenin totuutta.
Joskus kauan (!) sitten sanoin, että tekniikka on helppo ja konkreettinen tapa lähestyä abstraktia, ja tämä tuntuu pätevän yhä. Jos ei ole ymmärrystä siitä, mitä ollaan tekemässä, vaikka halua olisikin, niin lähdetään helposti tekniikan kelkkaan ja aletaan sovittaa tarpeita sen mukaan. Ostetaan ensin auto, ja mietitään sitten, kuka sitä käyttää ja onko tarkoitus vain ajella kauppareissuja. Ostetaan julkaisujärjestelmä, ja mietitään sitten organisaation prosessit siten, että saadaan pystytettyä järjestelmällä intranet. Palkataan nimekäs uuzmediafirma tekemään kotisivut ja mietitään vasta niiden valmistuttua mahdollista kohderyhmää ja viestinnällisiä tarpeita. Jos mietitään. Kyllähän te tiedätte.
Miksi? Syitä on varmasti muitakin, mutta varmasti ainakin siksi, että se on helppoa. On paljon helpompaa ostaa valmista kuin ryhtyä oikeasti miettimään tarpeita, kohderyhmää, tuottaa sisältöä, pureutua prosesseihin ja käytäntöihin sekä luoda uusia malleja ja suuntaviivoja. Samalla voi tulla sohaisseeksi monta ampiaispesää. Muutosvastarintaan törmää joka tapauksessa. Mutta väitän silti, että oppimisen kannalta helpoin tie ei välttämättä ole se paras.
21.4.2003
Janne on viettänyt pääsiäistä kuvailemalla entisiä kotikulmia. Tulipa melkein ikävä Helsinkiin. Lisää Vallila-aiheisia kuvia tarjoavat lisäksi ainakin Bilderbook sekä Stadin taivaan alla -valokuva-arkiston Vallila-osio.
Heh, juuri kun myyttejä romutettiin, sain ruudulle aivan päinvastaista tietoa: Fast-downloading websites are still important. Käyttäjät ovat kärsimättömiä ja nopeus on kaiken a ja o, artikkelissa sanotaan - eli juuri niin kuin aiemmin mainitsemani "myytti" väittää. Haluaisin kieltämättä perehtyä näihin tutkimuksiin hiukan tarkemmin...
Lienee parasta tulkita näitä tuloksia niin, että terveen järjen käyttö on sallittua. Jopa internetissä.
Tutkimusten mukaan kolmen klikkauksen sääntö on pelkkä myytti, eikä sille ole mitään tieteellisiä perusteita - käyttäjät ovat valmiita klikkailemaan jopa 25 kertaa löytääkseen etsimänsä. Käyttäjien valitukset eivät siis itse asiassa koske klikkausten määrää, vaan sitä, kuinka hankalaa on löytää se, mitä ollaan etsimässä. "The Three-Click Rule does not focus on the real problem. The number of clicks isn't what is important to users, but whether or not they're successful at finding what they're seeking."
Samaan syssyyn romutetaan muitakin myyttejä: 5 osallistujaa ei välttämättä olekaan oikea määrä käytettävyystestauksen tekemiseen eivätkä käyttäjät nosta kytkintä, vaikka sivujen latautuminen kestää kauan. Just just.
Standardien noudattaminen ei takaa selainyhteensopivuutta, kerrotaan evolt.orgin artikkelissa. "Creating a forward compatible website takes more than just validating your code."
Napakka esitys käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteista ja "filosofiasta": User-Centricity. Valitettavasti sivustoa ei enää päivitetä.
20.4.2003
Pääsiäisen pakollinen testitulos:
My #1 result for the SelectSmart.com selector, Who Is Your Weblogger Twin?, is Caroline of Prolific.org.
Yhtä varmasti kuin kesä tulee joka vuosi, tulee myös aurinkoihottuma. Tiedättehän: ensimmäisten auringossa vietettyjen päivien jälkeen nahkaa kihelmöi ja kutisee, nenä löytää punervan sävyn ja käsi hamuaa kortisonivoidetta. Ei auta auringonsuojat, ei. Kiusaa riittää ehkä kuukauden, mutta sitkeän totuttelun jälkeen heinäkuussa saattaa jo hyvinkin ruskettua suhteellisen kauniisti.
Pääsiäisen päivät ovat olleet kauniita ja lämpö jatkuu. Helsinki oli yhä paikallaan, Egotrippi Nosturissa luokattoman huono ja vanhenemisjuhla hillityn laadukas. Kesä tulee - ehkä Vesijärvikin sulaa juhannukseen mennessä.
17.4.2003
Vanha muttei järin viisas? Vetäydyn näissä merkeissä mm. pääsiäisen viettoon ja laskemaan päiviä eläkeiän alkuun. Oheisesta kortista kaunis kiitos kuuluu Mikolle.
16.4.2003
Pidättäydyn ihan silkkaa tietämättömyyttäni ja epäpoliittisuuttani kommentoimasta uutta hallitusta sen enempää, mutta esitän kuitenkin it-alan ihmisenä pienen kysymyksen: millä meriiteillä liikenne- ja viestintäministeriksi esitetään Leena Luhtasta? (Joku voisi tietysti vastata tähän, että varmaan niillä samoilla kuin kulttuuriministeriksi T. Karpelaa...)
14.4.2003
Ihanteellisessa web-tiimissä on enintään 7 jäsentä ja oikeassa suhteessa visuaalista ja teknistä osaamista. Tarvitaan yksi ihminen, jolla on päävastuu; sen lisäksi jokaisella tulisi olla riittävän tarkasti määritellyt vastuualueet sekä ymmärrystä oman työn liittymäkohdista toisten työhön (no man's an island, you know). Kommunikointi ja tuki on tärkeää. Olikos tässä jotain uutta? Kuulostaa niin yksinkertaiselta, että ei voi toimia.
Eikä se niin helppoa olekaan: jos nyt tiimi sattuisikin toimimaan, niin eikö vaan organisaatiosta puutu ymmärrystä kunnon sisällön päälle. Perinteisen näkemyksen mukaan sisällössä kuvaillaan mennyttä, kun taas internetin sisällöt ovat tukevassa etunojassa. Siellä sisältö, missä toiminta!
Ja lopuksi vielä pitäisi muistaa nauttia elämästä ja tehdä välillä jotain muutakin kuin nyhrätä koneen äärellä. "Play in the woods, color outside the lines", sanoo Erin Malone - taidankin tästä mennä alustamaan sämpylätaikinaa.
13.4.2003
Merten kuvaili taannoin parturikokemustaan ja nyt seuraan sopuisasti perässä. Seuraavassa siis todella tähdellistä asiaa karvoista.
Onkohan maailmassa naista, jolla ei olisi karmaisevia kampaajakokemuksia? Epävarmalla satunnaisotannalla olisin valmis väittämään, että miesten keskuudessa helvetilliset kampaamokäynnit eivät ole ihan yhtä yleisiä. Hyväksi havaitun kampaajan vaihtamiseen liittyy aina dramatiikkaa ja kauhun hetkiä: entä jos kotiin tullessa peilistä katsookin taas ala-asteelta tuttu patapää tai mustatukka? "Ihan normaaliahan" on se, että jos kampaajalta lähtiessä näyttääkin hyvältä, niin sama ei toistu sitten kun on tukan kanssa kahden kesken. Tai päinvastoin: hyväkään kampaaja ei osaa tehdä kampausta, vaikka kaikki muuten osuisikin kohdalleen.
Allekirjoittaneelle hyvä kampaaja on vähän kuin maksamakkaramerkki: kun sopivan löytää, ei sitä ihan hevillä vaihda. Paitsi pakosta.
Ellei ole hulvattomalla kokeilunhalulla varustettu ihminen, voi uuden kampaajan löytäminen olla työn ja tuskan takana. Oletetaan vielä, että kampaaja pitää löytää kaupungista, jonka tarjonta ei ole entuudestaan tuttu, eikä sosiaalinen viitekehyskään ole vielä sitä lajia, että voisi muitta mutkitta heittäytyä kevyeen kahvipöytäkeskusteluun partureiden paremmuudesta. Yllättävän usein kun vielä ihmisten tukkalaitteiden takana tuntuu olevan jokin sisarentytär tai kumminkaima, joka napsii latvat ruokatunnilla jossain kaupungin laitamilla.
Helsinkiin muuttaessani minut pelasti puolituttu, jolta rohkenin ihan suoraan kysyä mistä hänen kampauksensa oli peräisin. Uskomaton säkä, kun yritys osui heti ensimmäisellä kerralla oikeaan - se kampaamo sai minusta uskollisen asiakkaan neljäksi vuodeksi, vaikka oma muuttoliike kaupungin sisällä tuotti sittemmin logistiikkaongelmia kampaajalle pääsemiseksi. Mielestäni se oli kuitenkin sen arvoista: kertaakaan ei tarvinnut paeta parturintuolista pipo päässä kotiin kiroilemaan, vaikka lopputulos oli aina erilainen.
Mutta entä sitten Lahti. Väärällä jalalla lähdettiin liikkeelle, eikä voi muuta kuin todeta, että mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Eilinen kampaamon tuolissa vietetty kaksituntinen pisti miettimään, että mitähän sitten tapahtuisi, jos asiakkaat oikeasti sanoisivat mitä mieltä ovat uudesta kampauksestaan? Että Antakaa lähin pipo, tämä on niin kamala harakanpesä, ettei tässä kehtaa ihmisten ilmoille lähteä? Joutuisiko epätyydyttävästä tuloksesta silti maksamaan, tarjoutuisiko kampaaja korvaamaan tekeleensä? Oma siviilirohkeus ei ole vielä riittänyt niin pitkälle, että olisin saanut kakistettua totuuden ilmoille, mutta eilen oli todella lähellä. Kun kampaajakäynnistä kuitenkin joutuu maksamaan (ja naiset vielä enemmän kuin miehet, huom!) keskimäärin 60-70 euroa per laaki, voisi olettaa, että rahojen vastineeksi saisi jonkinlaisen laatutakuun. Mutta ei. Käytännössä asiakas on täysin kampaajan armoilla, eikä lopputulosta voi millään tavalla ennakoida.
Metsästys siis jatkuu.
Lopuksi vielä: kampaajien ärsyttävimmät piirteet top 3:
- Vaikeudet kuullun ymmärtämisessä: mieluummin vaalea ei tarkoita samaa kuin tummanruskea.
- Epävarmuus: Pitäisiköhän tästä päältä ottaa vielä kolme milliä? Pätee myös kampaajan otteisiin - mieluummin napakkuutta kuin silittelyä.
- Kaavamaisuus: miksi tukkani näyttää väriä myöten samalta kuin sillä, joka kampaamoa suositteli?
12.4.2003
Khilou jatkaa blogien kommentointia, ja mainitsee allekirjoittaneen joskus kirjoittaneen haluttomuudesta lukea toisten elämästä... Totta, mutta ei ihan niin mustavalkoisesti. Suosikkiblogini taitaa mennä aika täysivaltaisesti oman elämän käänteiden kommentointiin, mutta pitää silti mielenkiintoani yllä. Tarkoitin enemmänkin näitä tulin koulusta kotiin, tein läksyt ja pelasin pleikkaria -tyyppisiä kirjoituksia, joista ei paljoa irti saa. Jotkut ehkä saavat. Vaikka suosinkin asiapainotteisia blogeja, niin loppujen lopuksi blogien lukeminen on kyllä säännötön omien mieltymysten summa ja rajanveto hankalaa. Mutta onpa hienoa ettei rajoja tarvitse vetää!
11.4.2003
Tässä on muuten joku insinööri nyrjäyttänyt aivonsa miettiessään sopivaa virheilmoitusta. Kyllä käyttäjä kiittää!
10.4.2003
Takana ensimmäinen päivä ITK:ta räntäsateisessa Hämeenlinnassa. Ensi vuonna konferenssia vietetään jo viidettätoista kertaa, ja jos välillä tuntuukin siltä, että verkko-oppiminen Suomessa elää matalalla profiililla, niin tänään se tunne todella kaikkosi. Paljon ihmisiä, paljon vanhoja tuttuja, ja mikä parasta: paljon hyviä tuloksia verkon hyödyntämisestä oppimisessa ja opetuksessa. Päivän hyödyllisin anti taisi olla varsin selventävä esitys käyttäjistä ja pedagogisista ratkaisuista oppimisaihioiden suunnittelun perustaksi. Asiaankuuluvien karkkien lisäksi, tietenkin.
Niin, SchizoBlogin Janne ennätti jo manailla Aulangon Rantasipin henkilökuntaa - enemmän minua närästi pulittaa lounaasta 12 euroa ja siihen päälle vielä odottaa luvattoman kauan laktoosittoman vaihtoehdon valmistumista. Taisivat lähteä onkimaan kalat jostain läheisestä lammikosta. Kun 17 prosentilla suomalaisista on jonkinlainen maitovamma, niin voisi kuvitella, että Aulangon kaltainen suuriin asiakasmääriin tottunut paikka tajuaisi varautua siihen tarjonnassaan. Mutta ei. Huomenna taidan ottaa omat eväät.
8.4.2003
Shake it babe.
WebWordista löytynyttä: Internet Toilet Roll Browser. Ei siis enää hetkeäkään irti internetistä!
7.4.2003
Billboardin kriitikko heittää kevyet mullat Madonnan American Life -singlelle. Video olisi saattanut pelastaa jotain. Tai sitten ei.
6.4.2003
Made for All on suhteellisen tuore saavutettavien www-sivujen puolesta puhuva verkkolehti. Tarjolla uutisia ja artikkeleita aiheeseen liittyen.
Vammautuneiden informaatioteknologian käyttöä koulutuksessa tukevan ja tutkivan TechDisin sivuilta löytyy monenlaista hyödyllistä materiaalia, mm. mahdollisuus kokeilla ilmaiseksi UsableNetin saavutettavuuden arvioinnin online-verkkotyökalua. Sekä tietysti artikkeleita, tietokantoja jne.
5.4.2003
City-lehden testissä voit tarkistaa, mihin ravintolaheimoon kuulut. Kauhukseni tämän testin perusteella kuulun Uudenmaankadun mediaheimoon! Shoppaako se Alepassa? Ja mitähän se tarkoittaa, kun kontekstina on Lahti? Missä täällä on se uusmedia?
15.4. aloittaa uusi kirjallisuuspainotteinen verkkolehti Neliö, joka "tietää, että maailmasta voi sanoa vain neliöittäin, eikä silloinkaan tyhjentävästi". Ilmaisen palveluntarjoajan popup-mainokset eivät vakuuta, mutta jään kuulolle.
Itse asiassa haaveilen yhä, että Suomen Kirjailijaliiton tuore puheenjohtaja Kari Levola aktivoisi kotimaisen kirjallisuuden näkymistä verkossa, mutta Levola taitaa olla liian kiireinen puuhaillessaan mm. Kiiltomadon parissa.
4.4.2003
Lännestä on levinnyt pilviä suureen osaan maata. Understatement of the year! Lahden korkeudella lunta tulee taivaan täydeltä - kaivakaa sukset esiin, kuomat, viikonloppuna sivakoidaan!
3.4.2003
Ensi viikolla on taas aika katsastaa kuinka voi Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa. Tänä vuonna pääteemana on ”On arvioinnin aika – eväitä tulevaisuuteen”. Ilmoittautumisaika päättyi jo, mutta onhan meitä paikalla kuitenkin yli 1300!
1.4.2003
Aprillipäivän kunniaksi on hyvä luoda katsaus siihen, mikä tekee www-sivustosta uskottavan. Taas kerran totuus on tarua ihmeellisempi, sillä vaikka tutkimusten mukaan uskottavuuteen vaikuttavat
- sivuston omistajat / sponsorit
- tiedossa olevat informaation lähteet
- päivitysajankohta
- selkeä sisältö
...niin loppujen lopuksi webissä pätee ihan sama juttu kuin nk. lihatiskillä: korein vie voiton. Hyvännäköiset ja helppokäyttöiset sivustot mielletään uskottavimmiksi. O-jee. Kannattaa kumminkin muistaa, että kauneus on katsojan silmässä, ja se mikä miellyttää alan asiantuntijaa, ei välttämättä nappaa tavallista kuluttajaa. Hyvä muistustus siitä, että suunnittelija ei välttämättä ole käyttäjä, kohderyhmän tarpeisiin perehtyminen on tärkeää jne. Kyllähän te tiedätte.
Samaan aiheeseen liittyen Opintoluotsissa on tutkittu oppilaitosten kotisivuihin liitettäviä mielikuvia. Parhaimpia kotisivuja luonnehditaan selkeiksi, kuvitukseltaan ja väritykseltään onnistuneiksi, tyylikkäästi ja omaperäisesti toteutetuiksi sekä luotettaviksi. Onkohan viimeinen seurausta edellisistä?
Sometimes it snows in April
Sometimes I feel so bad, so bad
Sometimes I wish life was never ending,
and all good things, they say, never last
(Prince: Sometimes It Snows In April)
