28.2.2003
Tänään on viimeinen työpäivä. Viikonloppuna tiedossa muutto. Blogitukseen tulee siis pakollinen tauko siiheksi, kunnes siirryn Päijät-Vision hellään huomaan. Pääsen siis aloittamaan maaliskuun todella puhtaalta pöydältä.

Jos Massive Attackin 100th Window jättikin hiukan tyhjän päälle ja odottamaan syvällisempää paneutumista, niin Molokon Statues sen sijaan osui kertayrittämällä napakymppiin. Joskus musiikista vain tulee se tunne, kuin olisi elämän ensimmäinen kevät, joulu ja juhannus yhtä aikaa. En kuulu niihin ihmisiin, jotka nauttivat levyjen / kirjojen / elokuvien hitaasta avautumisesta ja niiden analysoimisesta, vaan suosin ilman muuta helppoa tajunnanräjäytystä ja mielellään heti. Kuuntele.

27.2.2003
Kokeilin pitkästä aikaa hesarin Klassikkoautomaattia, ja tulos sai hymyilemään: kärjessä komeilee Muumipeikko ja pyrstötähti. Pitääköhän tätä tulkita niin, että kaipaisin juuri nyt elämääni hiukan lapsenomaista keveyttä?

Lisää raskauttavia todisteita vajoamisestani keski-iän harmaaseen suohon:

(Linkki: Jar:)

24.2.2003
Tarkista sivujesi saavutettavuus Operalla. Saavutettavan sivuston aikaansaamiseksi ei siis tarvita mitään ihmeellisiä hilavitkuttimia, vaan pelkkä Opera riittää - tiettyyn pisteeseen saakka.

Samoilta sivuilta löytyy myös työkalu saavutettavien lomakkeiden tekemiseen. Työkalu ei ole välttämättä maailman helpoin käyttää, mutta arvelisin kuitenkin, että tämä on mattimeikäläiselle helpompi ja nopeampi tapa tehdä esteetöntä jälkeä.

Tänä aamuna luulin saaneeni vettä korvaan, sillä radiosta kajahti oudosti tutulta kuulostava Reijo Taipaleen (!) tuleva sinkkubiisi Ihan kuin nuo toiset. Ja kyllä, se on kuin onkin kotimaistettu versio Kentin Dom andra -kappaleesta. Herramunjee.

Pingstate.nu:ssa on mukava muistelo viime kesän Ilosaarirockista.

Kuka sanoi, ettei maanittelu ja uhkailu kannata?! Antti alkoi blogata!

23.2.2003
Aamun hesarissa on mainio juttu Homo digitalissimuksesta, uusien käyttöliittymien ihanuudesta ja kurjuudesta, esimerkkinä tietenkin matkakortti. Käytin ensimmäistä kertaa matkakorttia Turussa vuosia sitten, mokailin urakalla ja jätin varmasti epähuomiossa useammankin matkan maksamatta - siellä kun laite ei muistaakseni mitenkään ilmoittanut onnistuneesta maksusuorituksesta.

Olen yhä hämmentynyt siitä, miten matkakortin lukijan kaltainen peruslaite termoskannun lailla on vuodesta toiseen kehno käytettävyydeltään valitusten kaikuessa ilmeisen kuuroille korville. Mutta vielä enemmän hämmentää se, miten kiltisti ihmiset suhtautuvat huonoihin käyttöliittymiin ja syyttävät itseään, jos homma ei toimi. Kyllä käytettävyystesteissäkin saa pistää koko diplomatiansa ja vakuuttavuutensa peliin, että saisi testaajat uskomaan ettei kenenkään henkilön suoritusta pisteytetä, vaan arvioidaan käyttöliittymää.

Vaikka toisinaan ajattelenkin tavallaan ajautuneeni sattumalta käytettävyysasioiden pariin, niin ehkä sittenkin taustalla on jokin käyttöliittymällinen trauma, jota yritän nyt myöhemmässä iässä kompensoida. Muistan yhä elävästi, kuinka eräillä Tärkeillä Treffeillä onnistuin ruikkaamaan hankalasti avattavasta kermatetrasta nesteet suoraan silmälaseilleni. No joo, nauratti se jo silloin. :-)

Tetra Pak vietti muuten juuri 50-vuotissynttäreitään (navigoi näin: About Tetra Pak » 50th Anniversary).

22.2.2003
Pahvilaatikkohelvetin keskellä on mukavaa huomata, että muillakin ihmisillä on taipumusta säilöä vaatteita, joita ei koskaan käytä, mutta joita ei raaski heittää poiskaan: The T-Shirt Chronicles. En taatusti ikinä käytä kymmentä erilaista telttamallista Don Huonot -paitaa, puhumattakaan kattavasta kokoelmasta Ilosaarirock-, DBTL- ym. festaripaitoja. CMX-, RHCP-, Burma Shave- ja Generators-paidatkin saattaisivat herättää kauhunsekaista hilpeyttä kaikkialla muualla paitsi kotona siivotessa. Taas kellari täyttyy.

Kun on testifriikki, niin on testifriikki. Kiitos vaan, Merten!

Which Extraordinary Gentleman are you?

Olen hiljaa issekseni miettinyt sellaista väitöskirjan aihetta, joka sivuaisi sopivasti informaatioteknologiaa, tietoyhteiskuntalätinää ja sosiologiaa. Taidan tehdä tutkimuksen web-kyselyistä ja niiden merkityksestä verkkoidentiteetin muodostumisessa. Mutta voi olla, että en sitä tee. :-)

19.2.2003
Uusien haasteiden myötä olen saanut hyvän syyn perehtyä tarkemmin kulttuuriseen käytettävyyteen, joka Jarmo Parkkisen mukaan "tutkii mm. ihmisen minäkuvan ja sosiaalisen vuorovaikutuksen muutoksia suhteessa teknisiin välineisiin". Ihan näin syvällisesti ei asiaa kuitenkaan tarvitse ajatella. Hyvä ja tuttu esimerkki erilaisten kulttuurien huomioimisesta web-suunnittelusta tulee vastaan, kun mietitään vaikkapa värejä: punainen on kiinalaisille onnellisuuden, japanilaisille vaaran ja egyptiläisille kuoleman väri. Muinoin Kiinassa keltainen ja punainen oli varattu keisarille, ylimystölle ja virkamiehille.

Coloria on erinomainen sivusto värien historiallisista ja kulttuurisista merkityksistä, jos aihe kiinnostaa enemmän. Itse jäin miettimään sitä, kuinka paljon web-maailma on länsimaisten (väri)käsitysten läpäisemä ja kuinka paljon värejä ylipäätään otetaan (ja kannattaa ottaa) suunnittelussa huomioon. Jos joku tietää aiheeseen liittyen artikkeleita tai tutkimustuloksia tms., niin viskatkoon meilillä.

Testaa tietosi värien symboliikasta.

Aamulla matkalla Otaniemeen huomasin bussin seinässä mainostarran ja arvelin teekkareiden keksineen vihdoinkin, mikä on insinöörin paras ystävä: tekniset sukat. No, ihan ei arvaus osunut kohdilleen, mutta jopahan on ruutia poltettu että varpailla olis hyvä olla.

18.2.2003
Työpaikkaa vaihtaessa elämä on jonkin aikaa jossain oudossa välitilassa, jossa vanhan työpaikan rasitteet ja satunnaiset riemutkin lakkaavat tuntumasta ja uudesta ei vielä tiedä. Kun siihen lisää vielä uuden asunnon metsästykseen, muuttoon ja opiskeluihin liittyvän paperisodan ja muun hässäkän, niin ollaan jo melkoisissa stressiprosenteissa. Ja tämä on vasta alkua.

No, Pinserin blogilista on rikki eikä näin ollen paljasta harvaa päivitystahtiani. :-)

15.2.2003
Festariaikaan ei ole enää kuin murkunliru, ja sekä Ilosaarirock että Joensuun Popmuusikot ovat asiaankuuluvasti varta vasten uudistaneet verkkoilmettään. Ensi kesän festarimaskottina toimii varsin sympaattinen korppi.

Helmi-maaliskuun vaihteessa helsinkiläisestä ison IT-firman rattaasta tulee lahtelainen EU-projektin monitoiminainen. Työsopimus tehty, asunto Lahdesta hankittu, muutto ja uudet haasteet edessä. Sitä taitaa olla liikkeellä! Uhkasin jo perustavani Lahti-aiheisen blogin, mutta ajatuskin on kuulemma pelottava. Mjaa...

Hei, kiva keksintö: Pop-up Window Generator tekee käden käänteessä saavutettavan ja standardinmukaisen xhtml-koodin popup-ikkunoille.

Ja hei, tiesittekös, että etä- ja verkko-opiskelu kiinnostaa jääkiekkoilijoita? Trendi on siis se, että tulevaisuuden lätkänpelaajat eivät räyhää baareissa, vaan istuvat nenä kiinni näytössä. Seuraavaksi varmaan perustetaan International Web Academy for Ice Hockey Players! Taidan olla vanha kyyninen sosiologi, mutta jotenkin tämä tutkimustulos ei minua vakuuta. Kyllähän minuakin kiinnostaa verkko-oppiminen, mutta omalle opiskelutyylilleni se ei vain kertakaikkiaan sovellu. Mieluummin suunnittelen verkko-oppimismahdollisuuksia muille. (Mites se menikään: ne, jotka eivät osaa, opettavat...)

13.2.2003
Tuore IT-viikko uutisoi myyntiin tulevasta etätyöpaketista Gran Canarialla Espanjassa, joka kattaa asumisen ja mikron, adsl-liittymän, skannerin, tulostimen... Distancework.net-nimisen yrityksen omistaja kertoo yhdeksi syyksi Espanjassa oleiluunsa niskalihasten kramppaamisen pakkasilla työskennellessä.

Ote etätyöskentelijän muistilistasta: "Pyri saamaan matkalla tehtävän työn aineisto mahdollisimman pitkälle sähköisessä muodossa ja talleta se kannettavalle koneellesi tai disketille. Paperit painaa paljon matkalaukussa ja ulkotyöskentelyssä voivat olla hankalia tuulisena päivänä."

Hymyilen vinosti, mutta oikeasti olen vain pirun kateellinen kipatessani lisää buranaa niskan jumitukseen.

Maailman tärkeimpiä tietoja minusta ystävänpäivän aattona: olen 70% hyvä ihminen, 46% inhetero, 22% tosimies, kakkosen verran kova jätkä ja 30% friikki. Suomeksi siis toivottoman tylsä, keskivertoharmaa tavis. Nämä tiedot tarjosi Testimaa.

12.2.2003
Elämä näinä päivinä on täynnä muutosta ja matalalentoa. Aion nyt harjoittaa tämän tiedonvälityskanavan väärinkäyttöä ja pyytää teitä kaikkia olemaan kuulolla, josko Lahdesta löytyisi vuokrakaksiota ripeässä aikataulussa siivolle asukille. Pikaiset yhteydenotot: .

Heh, ja sitten vielä jossain joku ihmetteli miksi blogini nimi on Matkalla... Minä olen aina siteerannut Kari Hotakaista tässä kohtaa: elämä on liikettä ja pysähtymistä.

9.2.2003
Wichitan yliopiston käytettävyyslaboratorio (SURL) tarjoilee aika ajoin kaikenlaisia tutkimustuloksia käytettävyyden saralta. Uusimmat uutiset käsittelevät mm. navigointia sivupolkujen avulla, esteettisyyden vaikutusta käytettävyyteen ja verkko-ostajien luonteenpiirteitä.

Tutkimukset ovat mielenkiintoisia, ja epäilemättä hyödyllisiäkin. Kotimaista akateemista käytettävyyden tutkimusta sen syvällisemmin tuntematta olisin kuitenkin valmis veikkaamaan, että meikäläisittäin tutkimuskohteet ovat suurempia ja niitä on harvemmassa. Korjatkaa jos olen väärässä. Jäin vielä miettimään sitäkin, että minkälainen mahtaisi olla sellainen sivusto, joka noudattaisi kaikkia näitä tuloksia - mahtavan käytettävä, loputtoman tylsä?

Luin pitkästä aikaa Francis Strandin kirjoituksia jenkin elämästä Sveamamman hoivissa. Jostain syystä viime aikoina ovat kolisseet kovastikin nuo kulttuurierojen kuvaukset. Olen yrittänyt patistaa ulkomailla asuvia suomalaistuttaviani aloittamaan vähän vastaavanlaista bloggaamista, mutta eivät nämä mokomat ole vielä asiasta innostuneet. No, muistan kyllä oman vastahankaisuuteni silloin muinoin, kun piti ryhtyä käyttämään sähköpostia... Ja jos ei alunperinkään ole innostunut edes kotisivujen kasaamisesta, niin ymmärrän vallan mainiosti, että julkinen päiväkirjan kirjoittaminen vähintäänkin oudoksuttaa.

Mutta elän silti toivossa, että saisin vielä jonakin päivänä seurata suoraan verkosta, kuinka kummipoikani kasvaa Australiassa, kuinka hyvä ystäväni ja ex-kollegani luo uutta uraa Englannissa ja kuinka IT-ura urkenee Espanjassa.

7.2.2003
Massive Attackin uusi levy ilmestyi Suomessa tänään. Tein yhden elämäni suurimmista päätöksistä tänään. Leikitään, että palkitsin itseni ensimmäisellä jälkimmäisen johdosta.

Kertakuuleman jälkeen olo on hämmentynyt. Ehkä siis kommentoin lisää myöhemmin.

5.2.2003
eLearn Magazinen artikkelin kirjoittaja on ilmiselvästi urkkinut olkani yli, niin tutulta tuntui verkko-oppimisympäristöjen (epä)käytettävyyden kuvaus. Verkko-oppimisen maailmassa taitaa vieläkin olla vallalla käsitys, jonka mukaan verkkokursseilla tähtäimessä on oppiminen, eikä se, että joku niitä ympäristöjä osaisi käyttää ja siten helpottaa tai jopa edesauttaa oppimistaan. Kuitenkin olen sitä mieltä, että oppiminen tapahtuu jossain ihan muualla kuin web-sivulla, jolloin päähuomion pitäisikin olla siinä, että tieto välittyy parhaalla mahdollisella tavalla. Onko mitään surullisempaa, kun kaikkien verkko-oppimisympäristöjen pakolliset keskusteluryhmät, joissa keskustelua käydään siitä, miksei printtaaminen onnistu?

elearningeuropa.info-portaali avattiin eilen. Sivuille on kerätty kaikki EU:n eLearning-aloitetta tukevat toimet sekä tietoa kansallisista aloitteista. Lisäksi sivuille kerätään tietoa EU:n tulevasta eLearning-ohjelmasta 2004-2006. Portaali toimii usealla eri kielellä ja tarjoaa kaivatun paketin eurooppalaisesta verkko-oppimisesta; tiedotteen mukaan se on "tiedonkeräys- ja kohtauspiste multimediateknologian ja internetin käytöstä koulutuksen ja elinikäisen oppimisen tueksi Euroopassa". Toivon pitkää ikää ja jatkuvaa kehitystä!

4.2.2003
HFI:n uutiskirjeessä on koottu tutkimustuloksia linkittämisestä ja hakupalvelun käytöstä. Tulosten mukaan käyttäjät mm. käyttävät mieluummin hakutoimintoa etsiessään sivustolta jotain spesifiä tietoa, mutta toisaalta taas tarkennettu haku -tyyppisiä toimintoja ei juuri käytetä (tai ei osata käyttää?). Vain 20% käyttäjistä navigoi "normaalisti" linkkien kautta perille. Tosin edelleen tulokset kertovat, että sivusto itsessään sekä sen käyttötarkoitus määrittävät enemmän sitä, käytetäänkö hakua vai linkkejä.

Omat erilaisissa käytettävyystesteissä tekemäni huomiot tukevat tulosta, jonka mukaan yli puolet käyttäjistä tukeutuvat hakutoimintoihin sen sijaan, että klikkaisivat linkkejä. Sivustosta riippumatta tuntuu joskus siltä, että mikäli sivulla on hakukenttä, kaikki muu unohtuu - olipa linkkitekstejä ja navigointia mietitty ja hiottu kuinka paljon tahansa. Käytännössä kuitenkin usein käy niin, että haun kautta etsimiseen tuhrautuu paljon enemmän aikaa kuin jos käyttäjä olisi heti kättelyssä osannut klikata oikeaa linkkiä. Toisekseen mikäli hakutuloksissa on pienintäkään väärintulkinnan mahdollisuutta, voi käyttäjä löytää itsensä jostain sivujen syövereistä, minne ei edes ollut matkalla.

Mutta mutta. Onko käyttäjän vika, tai kenenkään vika, jos hakukenttään turvautuu mieluummin kuin linkin klikkaamiseen? Jos itse suunnittelijana olen tyyppiä, joka turvautuu hakuun vain äärimmäisessä hädässä ja turhautuneisuuden tilassa, täytyy pitää mielessä, että olen vähemmistö ainakin näiden tulosten valossa. On siis muistettava tarjota käyttäjälle mahdollisuudet edetä mahdollisimman joustavasti sekä linkkien että hyvin suunnitellun hakutoiminnon avulla. Tämä olkoon muistutuksena myös itselleni!

3.2.2003
Meillä on jo korsoraattori ja turkuraattori, mutta nyt voidaan 8 Mile -leffan hengessä kokeilla miten kielenkääntö sujuu meiltä, jotka emme ole Palefacen lahjoilla siunattuja: Tha Shizzolator.

2.2.2003
Kynttilänpäivän paras uutinen: Pääkaupunkiseudulla voi nyt varata kirjoja internetissä. Tätä olen oikeasti odottanut! En edes uskalla ajatella kuinka paljon olen pistänyt rahaa kirjoihin ihan silkkaa laiskuuttani, kun kirjastossa käyminen ja lainojen uusiminen on muka niin vaivalloista. Sen sijaan kirjakaupassa käyminen ja kukkaron vetoketjun vetely ei ole tuottanut mitään ongelmia. Naisen logiikkaa?

Kynttilänpäivä on ainakin allekirjoittaneelle jokseenkin hämäräksi jäänyt kirkkopyhä, jonka nimitys juontaa siitä keskiaikaisesta tavasta, että tänä sunnuntaina vihittiin vuoden aikana kirkossa käytettävät kynttilät. Tavalliselle taatelintallaajalle tämä ei taida käytännössä merkitä mitään muuta kuin ehkä sitä, että tänään kynttilää sytyttäessä voi hetken aikaa kuvitella tekevänsä sen jostain virallisesta syystä. Sen sijaan päivän virsisuositukset vaikuttavat evankelis-luterilaisesta perinteestä poiketen peräti optimistisilta: Aurinko armas valollansa (540), Maa hohtaa lumivaipassansa (576), Valkeus iankaikkinen (543).

Helmikuu on mukava, napakka, lyhyt, harmiton kuukausi; varmaan vuoden kuukausista ainoita, johon ei pysty liittämään mitään negatiivisia mielikuvia. Ainoa kauneusvirhe on keskellä kuuta vietettävä sietämätön, amerikanversiosta vesitetty ystävänpäivä, jonka ansiosta äidit ja kummitädit lähestyvät vaaleanpunaisten sydänkuvioitujen korttien kanssa. Okei okei, ystävien muistaminen on ihan jees ja suotavaakin, mutta sukulaisten muistamiset vievät kyllä viimeisetkin maut koko hommasta. Hei kamoon, kuka haluaa saada ystävänpäiväkortin äidiltään?