Kategoria: eLearning (Page 1 of 11)

Yksi suosikkini Helsingin Sanomien monien hyvien erikoisliitteiden joukossa on tänään ilmestynyt Koulutusliite, jota voi vähän tahmeana digipaperina lueskella sielläkin, missä itse lehti ei ilmesty. Koulutusliitteessä on paljon luettavaa meillekin, jotka emme enää aktiivisesti koulunpenkkiä kuluta. Toisaalta siitä voi vaikka löytää jotain ihan uutta opiskeltavaa, niin kuin esimerkiksi vitaalishiatsua tai lattiatankoa. Hmm…

Mutta tämänkertaisen liitteen parasta antia oli kuitenkin paitsi monipuolinen verkko-opiskelumahdollisuuksien esittely, niin etenkin paneutuminen erilaisiin opiskelun apuvälineisiin (s. 9). Kuten jutussakin todetaan, niin näkö-, kuulo-, liikunta- tai puhevamma ei estä opiskelua, kunhan oikea apuväline löytyy, ja niitähän onneksi löytyy. Vaikka osa esitellyistä laitteista oli jo entuudestaan tuttuja, niin enemmistö oli sellaisia, joista en ollut koskaan kuullut – niin kuin FM- eli frekvenssimodulaatiolaite ja nappihiiri. Loppupeleissä kuitenkin asenteet ovat välineitä tärkeämpiä, ja jo pienillä asioilla voidaan helpottaa useiden opiskelua ja elämää – esimerkkinä vaikkapa tilojen suunnittelu kaiuttomiksi.

Lisätietoja kuulovammaisten opiskelumahdollisuuksista ja apuvälineistä löytyy Esteetön opiskelu -sivustolta.

Samaa aihetta liippaa myös maailmalta tuleva uutinen, jonka mukaan IBM (joka on oikeasti edelläkävijä saavutettavuusasioissa) on aloittanut tietotekniikan opiskelijoille suunnatun opinto-ohjelman, jossa opiskellaan niitä teknisiä taitoja, joita tarvitaan kaikille saavutettavien ohjelmien ja verkkosivujen tekemiseksi.

”The program aims to improve access to Internet and workplace technologies for people with disabilities, the aging, and non-native language speakers. IBM’s new Web-based lecture teaches techniques to make electronic documents and the Web more accessible.

’While there are many courses on programming skills, few, if any, lectures are devoted to encouraging students to consider the needs of computer users with sight, hearing or mobility disabilities when they write software code,’ Wayne Dick, Chair of the Computer Engineering and Computer Science Department at the University of California State University, Long Beach, said in a prepared statement. ’IBM’s considerable expertise in assistive technologies will help computer sciences majors differentiate themselves in the job market, and give the students the satisfaction of helping others and solving challenges.'”

Otetaan Suomeen yksi samanlainen, kiitos. [via]

Virkanainen ihasteli tuoreinta teknologista sovellusta oppimisessa, nimittäin mahdollisuutta saada kirjallinen oppimateriaali suoraan puheena opiskelijan korvaan. Niin kuin uutisessakin mainitaan, on keksinnöstä hyötyä paitsi Veeran kaltaisille auditiivisille oppijoille, myös vaikkapa lukihäiriöisille tai heikkönäköisille. Itse olisin ihan hukassa, sillä tarvitsen oppiakseni mieluiten kynän käteen ja kirjan nenän eteen, tai ainakin kilon paperia muistinpanojen tekemiseen. Oppi tulee lihasten ja manuaalisen työn kautta, se on todettu.

Mutta onpa tätä teknologiaa soveltavassa Edusolutionsissa osattu muutenkin ottaa huomioon erityisryhmien tarpeet, sillä podcastien lisäksi verkko-oppimisympäristöön on integroitu myös ruudunlukija sekä puhesyntetisaattori. Tällaista kehitystä näkisi mielellään enemmänkin! Samainen yritys oli myös taannoin uutisoidun verkkorippikoulun takana.

2.0-ilmiö on siis hiipinyt myös verkko-opetuksen puolelle. Mitä se mahtaakaan tarkoittaa oppimisen kannalta? Kun verkko-opiskelua on kauan moitittu siitä, että sen painopiste on ollut enemmänkin tekniikassa kuin itse sisällössä, niin kuinka oppimistuloksiin ja -prosessiin vaikuttavat blogit, podcastit ja mediatiedostojen jakaminen Flickrin tyyliin? Toki kyse on sisällön jakamisesta, mutta siihen tarvitaan tekniikkaa, johon liittyvän pitkän ja perusteellisen pohdiskelun voi lukea vaikkapa viimeisimmän Piirtoheittimen artikkelista. Kuinka varmistaa se, että toinen ei tapahdu toisen ehdoilla?