Unohduin keskellä kaunista sunnuntai-iltapäivää kahlaamaan kotimaisten blogien feedejä Feedlyssä – kyllä, olen niin vanha, että luen edelleen blogeja JA käytän siihen feedreaderia. Kollega naurahti tälle ohimennen lausutulle paljastukselle epäuskoisena muutama viikko sitten. Yritin vakuutella, etten ole vielä ihan kokonaan homeessa ja mitäs siinä naureskelet, senkin nuorisolainen.
Edellisestä kahluusta olikin aikaa, sillä useampi kymmenen blogia oli laittanut lapun luukulle sitten edellisen läpikäynnin. Ajan kulun huomasin myös siitä, etten enää muistanut kuka mitäkin lopettanutta blogia kirjoitti ja miksi ihmeessä olin sitä aikanaan seurannut. Feedly on usein huonomuistiselle hyvä ystävä, se säilyttää menneiden aikojen bloggaukset sittenkin kun blogia ei enää muuten ole. Aina se ei kuitenkaan sitä tee, ja silloin on painettava delete-nappulaa.
Jotkut olivat siirtyneet uusiin osoitteisiin, jotkut vaihtaneet blogiensa nimiä ammattimaisemmiksi (kirjoittajien nimiä vastaaviksi), jotkut perustaneet kokonaan uusia blogeja (heitäkin vielä on!). Edesmennyt ystäväni kuului tähän joukkoon: hän perusti uusia blogeja kuin sieniä sateella. Yhtään niistä en raaskinut vieläkään poistaa. Hänen puhelinnumeronsa ja viestinsä ovat edelleen tallessa puhelimessani nekin.
Ja paljon oli niitä, jotka olivat aktiivisia silloin Menneinä Hyvinä Aikoina. Huokailin vähän surumielisesti selatessani bloggauksia jostain yli viidentoista vuoden takaa. Elättelen toivoa että jospa he vielä, vaikka jopa Wanha Blogistania -blogin syöte oli päässyt ajan saatossa happanemaan.
