Taustamusiikkia käyttäjälähtöiselle digitalisaatiolle

Kategoria: Web-standardit (Page 14 of 14)

Koodi ja käyttäjäkokemus

Eipä ole kovinkaan pitkä aika siitä, kun jouduin taittamaan peistä standardinmukaisen koodin puolesta ja perustelemaan sitä, miksi standardit ylipäätään ovat asia, johon kannattaa kiinnittää huomiota. Käytettävyyttä testatessa ja suunniteltaessa kovinkaan moni ei tule ajatelleeksi mitä merkitystä on sillä, mitä konepellin alta löytyy. En ole tehnyt syväluotaavaa analyysia siitä, kuinka moni samalla alalla oleva huomioi standardit esim. heuristista arviota tehdessä, mutta näppituntumalta arvelisin, ettei tarpeeksi moni.

Käyttäjän kannalta standardeja ei voi sivuuttaa pelkällä olankohautuksella. Asiasta on jauhettu (ja toivottavasti jauhetaan edelleenkin!) myös kotoisessa blogosfäärissä, mutta kerrataanpa vielä ulkomaista, ilmeisen ajattelevaa web-suunnittelijaa mukaillen: standardinmukaisen koodin tuloksena on parempi saavutettavuus, paremmat hakutulokset ja nopeus. Kolme aika hemmetin painavaa syytä ottaa standardit käyttöön heti. Asian voi ilmaista näinkin: ”So, while much of the discussion focuses on whether sites validate, whether there is too much focus on standards, or which image-replacement technique is preferable, I’d like to humbly point out how these amazing new technologies affect those we design for.”

Hajanaisia huomioita

”Eikö lomalaisia alkaa pelottamaan jännityskirjan lukemisen jälkeen omalla mökillä?”, kyseltiin eilisaamuna reippaasti paikallislehti Karjalaisessa, jossa ilmeisesti kesälomalle ovat joutuneet myös oikolukijat. Hyvä esimerkki siitä ettei mikään oikolukuohjelma korvaa oikeasti kirjoitus- ja lukutaitoista ihmistä. Kielikorva ei lomaile! Oheinen esimerkki oli vielä sieltä kesyimmästä päästä. Voivoi.

Paitsi että olen syynännyt paikallislehtiä(kin) Sillä Silmällä, on lomaillessa tullut ihmeteltyä tv:stä myös niitä ohjelmia, jotka normaalioloissa jäävät nk. vähemmälle huomiolle. Täytyykin siis erikseen mainita, että kuuleman mukaan Tangomarkkinoilla tänä vuonna voitot menivät oikeisiin osoitteisiin, kun kaunein kruunattiin kuningattareksi ja paras laulaja kuninkaaksi. Romanssihuhutkin ovat jo asiaankuuluvasti ilmassa. Antakaa meille meidän jokakesäinen Ruokolahden leijonamme!

Ja ettei tässä nyt ihan tulisi vain lonkkaa vedettyä, täytyy erikseen esittää toivomus ja vetoomus web-standardien ja mobiilikäyttäjien huomioimisen puolesta. Surffailu kännykällä on ollut jokseenkin kärsivällisyyttä ja turnauskestävyyttä koetteleva kokemus, jota olisi voinut monesti parantaa ihan vain koodaamalla ne nettisivut standardien mukaan. Ei liene liikaa vaadittu? Omissakin sivuissa on työsarkaa tämän asian tiimoilta, ja siihen palaan heti kun arki taas koittaa. Eihän sitä ihminen usko ennen kuin omissa nilkoissa kolisee.

Sulassa sovussa

Zeldman pistää pitkästä aikaa halki, poikki ja pinoon: Production for Use. Tähän ei ole oikeastaan mitään lisättävää.

”Design and usability are not enemies. They are really two parts of the same art and science. We separate them because we are a specialist culture, and in so doing, we promote limited thinking, deep misunderstandings, and pointless antagonism between people who should be allies. On the web, graphic design, site architecture, and usability should be understood as component parts of a single thing — I call it web design, you may call it user experience or who knows what.

Okay, and to finish, the same thing applies to web standards. I am coming to believe that talking about web standards without considering design, architecture, and usability does little good. Understood properly, I believe that web standards are simply a component of good usability and good architecture.”

Paperiprotoista, standardeista ja käytettävyydestäkin

Viikon varrella on näkimiin sattunut ainakin kolme kiintoisaa artikkelia, joista ensimmäisessä käydään läpi paperiprotoilun hyötyjä suunnittelussa. Paitsi että paperiprotojen käyttäminen esim. web-suunnittelussa on helppoa ja halpaa, se on myös oiva keino saada loppukäyttäjät innostumaan. Joskus nimittäin aika hauskaakin testata jotain ilman hiirtä tai kapulaa kädessä. Pelkkien papereiden kanssa puljatessa poistuu myös näppäily- ym. virheiden tekemisen mahdollisuus – pieni psykologinen ja inhimillinen tekijä, joka kumminkin aika montaa käyttäjää jännittää, vaikka kuinka olisi tähdennetty että testauksen kohteena on tuote.

Ja nyt sitten viimeinkin olisi jo syytä tajuta standardinmukaisen koodaamisen hyödyt. Asteriskissa hyödyistä puhutaan laittamalla niille hintalappu: ”Is there anyone out there who still doubts the real world benefits of developing with Web standards? If so I?ve got some pretty compelling evidence for you. Especially when it comes to the benefits of CSS based design. I?m going to show you some actual numbers that show pretty clearly the Return On Investment (ROI) of going with Web standards.” Uskottava on.

Hännänhuippuna IBM esittelee simppelin tavan ja ohjeistukset käytettävyyden ja saavutettavuuden yhdistämiseksi kummankaan kärsimättä: Integrating usability and accessibility (pdf): ”Usability is a concept that we intuitively know when we experience it. The notion of usability can refer to ease of use, ease of learning, efficiency and usefulness. To render a satisfying user experience, a well-designed product should have a combination of these features.”

Näillä eväillä viikonloppuun!

Saavutettavuutta käyttäjäystävällisesti

Henrik Olsen kirjoittaa oivaltavasti siitä, miten parhainkaan saavutettavuusohjeiden ja standardien noudattaminen ei automaattisesti takaa toimivaa lopputulosta, ellei tekijä tiedä mitään kohderyhmästä ja sen käyttämästä tekniikasta: ”Designing websites for disabled people is essentially no different from designing websites for non-disabled people. It requires knowledge of technological possibilities and limitations and knowledge of the users and their needs. Without this knowledge, you are designing in blindness.”

Teorian saattaminen käytäntöön vaatii lihaa luiden ympärille, siis konkretiaa ja ymmärrystä. Oma ymmärrykseni nousi sadoilla prosenteilla nähtyäni Näkövammaisten Keskusliitossa miten homma oikeasti toimii – ja siinäkin oli kyse vain yhdestä saavutettavuuden suunnittelun erityisryhmästä. Mikäli aihe kiinnostaa, muistelen, että liitto mielellään esittelee saavutettavuusasiaa muillekin kuin sidosryhmilleen.

Newer posts »

© 2024 Matkalla

Theme by Anders NorenUp ↑