Jos tekee töitä web-maailman parissa, ei voi välttyä törmäämästä standardeihin ja niihin individualisteihin, jotka eivät standardeihin usko; pitävät niitä silkkana kiusantekona ja vapauden rajoittimena. Standardeista piittaamattomia löytyy niin asiakkaista kuin omistakin, ja yhtä lailla insinöörien kuin visuaalisten taiteilijoidenkin parista. Hankalimpia paloja ovat päättävässä asemassa olevat, joilla kielteisen asenteen takana on yleensä ihan silkka tietämättömyys. Mutta: money talks. Näihin koviin päihin tehoaa useimmiten puhe rahasta ja varsinkin sen säästöstä tai lisäämisestä. Standardien noudattamisen puolesta puhuvien kannattaakin siis opetella ulkoa The Dollars and Sense of Building to Standards -artikkeli, jossa seikkaperäisesti kerrotaan kuinka kassakone kilisee standardeja noudattamalla: ”People simply dont recognize how much its costing them not to code to standards. For too long, people have accepted poor HTML code and assumed there was nothing that could be done to improve it. […] Youll start saving money as soon as you make the business decision to switch to XHTML.”
Kategoria: Web-standardit (Page 10 of 14)
Uudistettua julkishallinnon verkkosivujen suunnitteluohjetta (pdf) esiteltiin seminaarissa viime viikolla, ja nyt on vuorossa lausuntokierros ehdotuksesta. Suosituksissa on mm. ohjeistusta käytettävyyden menetelmistä ja niiden ostamisesta, sekä tietoa julkisista verkkopalveluista ja lainsäädännöstä. Mutta kuinka mahtaa käydä tämän suosituksen:
”Käytettävyyteen ja saavutettavuuteen liittyviä ohjeita ja standardeja tulee noudattaa. Saavutettavan verkkopalvelun tulisi toteuttaa vähintään verkkosisällön saavutettavuuden A-taso W3C:n Web-sisällön saavutettavuusohjeen tarkistuslistan mukaisesti.”
Lisätietoa JHS-suosituksista ja siitä, mihin uudistuksella pyritään löytyy seminaarimateriaaleista. Vastausaikaa on kuun loppuun saakka.
Jaa tämä:
Miksi visuaalisesti komeita sivustoja harvemmin kiitellään niiden saavutettavuudesta? Ja miksi saavutettavuus ja käytettävyys ovat usein synonyymejä tylsälle? Vaikka sekä saavutettavuudessa että web designissa on loppujen lopuksi kyse paremman käyttäjäkokemuksen aikaansaamisesta sille, joka verkkosivuja sattuu tuijottamaan, ei silti osata leikkiä yhdessä.
Web Accessibility and Design: A Failure of the Imagination -artikkelissa haetaan yhteisymmärrystä web designin ja saavutettavuusperiaatteiden toteuttamisen välille. Artikkelin mukaan saavuttavuusnäkökulmien sivuuttamisessa on kyse on enemmänkin mielikuvituksen puutteesta: ”Designers do not emulate designs because they are accessible, they emulate sites that they admire or that inspire them. It is only by reaching the hearts and minds of the very designers who create websites that accessibility will truly become mainstream in its practice. Designers need to bring their considerable creative powers to bear on the specific challenges of accessibility. The accessibility community needs to value that power of design and to cultivate a culture of innovation and creativity in accessible design.”
Jotta muutosta parempaan suuntaan tapahtuisi, pitäisi tekijöiden osaamista parantaa ja tietoisuutta lisätä, mutta asenteiden tasolla saavutettavuuden huomioimisen tärkeyttä on vaikeampaa sisäistää. Ehkä tässä kohdassa tepsii se, mikä muutosvastarinnassa yleensäkin: hyvät esimerkit. Perussäännöt haltuun ja lisää CSS Zen Gardenin kaltaisia kokoelmia kauniista, standardeja noudattavista sivustoista – ainakin sillä pääsisi alkuun. Kukahan perustaisi Suomeen vastaavan? Ja milloin meillä aletaan toden teolla, suureen ääneen arvostaa niitä tekijöitä, joilta homma hoituu kaikkien taiteen sääntöjen mukaan?
[Lähde: Dey Alexander]
Jaa tämä:
Accessibility From The Ground Up: A Primer for the Web designer on kelpo artikkeli saavutettavuudesta, tällä kertaa hieman teknisemmästä näkökulmasta, mikäli html:n vääntämistä voi tekniseksi sanoa (kaikki eivät kuulemma voi, minulle on kerrottu). Voiko flashia käyttää? Entä javascriptiä tai taulukoita? Näihin kysymyksiin artikkeli tarjoaa vastauksia.
Saavutettavuudessa on loppujen kyse yksinkertaisuudesta; siitä, että pienillä valinnoilla voi saada paljon hyvää aikaan: ”If you want to reach the greatest number of users possible, its best to write clearly and simply and design your interfaces to be consistent from page to page. For some people, simple usability advice like this is an absolute accessibility need.”
Parhaat, vähemmän tekniset palat esitetään kuitenkin heti alkajaisiksi, ja parhaus tässä tapauksessa tarkoittaa selkeää listausta niistä syistä, miksi saavutettavuudesta pitäisi ylipäätään välittää. Oman kokemukseni mukaan näitä syitä ei voi toistella liikaa, ja silti niitä tuntuu olevan vaikeaa sisäistää. Siispä jälleen kerran:
Enemmän käyttäjiä: ”[…] following accessible design practices as a part of everyday design ensures that you will reach more users, both with and without disabilities.”
Saavutettavuus on hyvä suunnitteluperiaate: ”Sites with consistent design and code and that adhere to Web standards are not only easier to maintain, theyre easier to use. Adherence to Web standards is not that hard, and comes with a number of ancillary benefits to authors, like search engine optimization and easy transformation.”
Saavutettavuuden huomioiminen ei ole liikaa vaadittu: ”At its most basic, accessibility asks for text replacements for non-text content, semantic code, and a clean, understandable interface.”
Ja monissa maissa se on jo laki. Oman arvioni mukaan viiden vuoden sisällä niin on myös EU:ssa. Nyt on hyvä hetki ryhtyä muokkaamaan asenteita ja hankkimaan lisäoppia, jos se on tarpeen. Jokaisella on oikeus käyttää tuotteita ja palveluita osaamisesta, kyvyistä ja päätelaitteista riippumatta.
Jaa tämä:
Saavutettavan web-sisällön suunnitteleminen on muutakin kuin teknisten näkökulmien huomioimista ja standardinmukaista koodausta, vaikka on se toki sitäkin. Iäkkäille tarkoitettujen sivustojen suunnitteleminen on oma taiteenlajinsa, mutta samoista suunnitteluperiaatteista, jälleen kerran, hyötyvät myös muut.
Designing Web Sites for Older Users -artikkelissa käydään läpi uusia ja aikaisempia tutkimustuloksia, joiden perusteella on löydetty tiettyjä yhtäläisyyksiä siinä, kuinka ikääntyvät toimivat verkkosivuilla. On miettimisen arvoinen juttu, kuinka suunnittelussa tulisi ottaa huomioon mm. se, että vanhemmilla ihmisillä on yleensä tapana lukea kaikki teksti sivuilla; että iäkkäät ovat varovaisia kaikissa toimissaan (linkkien klikkailu mukaanlukien); pieniä linkkitekstejä on vaikeaa klikkailla ja että verkon käyttö ylipäätään voi olla jopa ylivarovaista. Nuoremmille tutut termit voivat vanhuksille olla hepreaa (käsi ylös, kenen äiti tietää mikä on blogi?). Kun tähän lisätään vielä ikääntymisen mukanaan tuomat fyysiset esteet, on vaatimuksia hyvälle käytettävyydelle ja sivujen saavutettavuudelle jo melkoisesti. Punaisena lankana: pieni on kaunista, yksinkertaisuus ja selkeys hyvästä.
(Lähde: WebAIM)
Jaa tämä:
