Taustamusiikkia käyttäjälähtöiselle digitalisaatiolle

Kategoria: Verkonpainoja (Page 11 of 29)

Virtuaalinen kirjapino

Näytöltä lukeminen on työlästä verrattuna kirjaan tai sanomalehteen, mutta samalla kun yhä useampi tihrustaa päivittäin tekstiä ruudulta, on verkolla vaikutusta myös totuttuihin lukemistapoihin. Tästä kertoo How the Web changes your reading habits -artikkeli: ”Thus far, search engines and hyperlinks, those underlined words or phrases that when clicked take you to a new Web page, have turned the online literary voyage into a kind of U-pick island-hop. Far more is in store.” [via]

Erään tutkijan mukaan verkosta lukemisen pitäisikin olla perinteistä kirjaa miellyttävämpi kokemus, mutta koska esim. e-kirja ei ole oikein ottanut tulta alleen, on kehitteillä näytöltä lukemista helpottavia työvälineitä. Näiden välineiden avulla mm. yhteenvetojen, lisämateriaalin ja lähteiden löytäminen helpottuu, mobiililaitteilla lukemisesta puhumattakaan. Mikäpä siinä, omiinkin työ- ja lukutapoihin sopisi mainiosti jokin kättä pidempi, joka onkisi verkosta relevantit referaatit ja kirja-arviot.

Mutta sohvannurkkaan en silti koneen kanssa suostu käpertymään.

Uudet suositukset

Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA on saanut uudistustyönsä valmiiksi ja julkistanut JHS 129 Julkishallinnon verkkopalvelun suunnittelun ja toteuttamisen periaatteet (pdf). Aikaisemmin ”Julkishallinnon www-sivuston suunnittelun ohjeet” -nimellä kulkeneessa dokumentissa painopiste on erityisesti loppukäyttäjälle tarkoitetun käyttöliittymän toteutuksessa sekä hyvän palvelun tuottamisessa, kertoo ITviikon uutinen aiheesta. Muutakin on muuttunut kuin vain nimi: ”Hyvän verkkopalvelun näkökulmaa on laajennettu ottamalla mukaan katsaus verkkopalveluihin liittyvästä lainsäädännöstä sekä syventämällä metatietoihin ja tietoturvallisuuteen liittyviä asiakohtia. Sen sijaan laatukriteereihin sisältyvät verkkopalvelujen johtamiseen ja hyötyjen mittaamiseen liittyvät osiot on jätetty pois tästä suosituksesta. Tämä suositus poikkeaa laatukriteerijulkaisusta myös siinä, että tässä tarjotaan verkkopalveluiden toteuttajille apuvälineitä palvelun tuottamisprosessiin ja ohjeistusta prosessin eri vaiheisiin.”

Keitä suositus sitten koskee? Kysehän on siis julkisten verkkopalveluiden toteuttajista, ts. viranomaisista (”valtion- ja kunnallishallinnon tietohallinto”), ja tarkemmat kohderyhmät ovat tässä:

– palveluiden/prosessien omistajat
– palveluiden toteuttamisesta päättävät tai palveluita hankkivat henkilöt
– palvelua suunnittelevat henkilöt
– palveluiden sisällöntuottajat
– palveluiden tekniset toteuttajat
– palveluiden toimittajat

…eli kutakuinkin kaikki tavalla tai toisella prosessissa mukana olevat. Suositusten lopussa on monta hyödyllistä ja käyttökelpoiselta vaikuttavaa liitettä, joita käyttääkseen ei tarvitse olla valtionhallinnon virkamies: esimerkiksi kuvaus verkkopalvelun suunnittelun ja toteutuksen prosessista ja ohjeet tarjouspyynnön tekemiseen hyödyttävät varmasti monia. Lainsäädännöllisistä näkökohdista puhuttaessa sitten huomaakin, että kyseessä on viranomaistahon tuottama dokumentti, ne kun eivät ihan ensilukemalla avaudu. Mutta tietääkö joku kuinka suositusten noudattamista valvotaan, vai valvotaanko edes?

Vaari verkossa

Ikääntyvien lisääntyvä määrä verkon ja sen palveluiden käyttäjinä on ollut kovasti tapetilla taas viime päivinä. Kuluttajatutkimuskeskus julkisti tällä viikolla tutkimuksen verkkopalveluiden vaikutuksesta ikääntyvien hyvinvointiin (pdf), ja sen mukaan ikääntyvät suhtautuvat entistä myönteisemmin internetiin ja käyttävät sen kautta saatavia palveluja aiempaa enemmän. Myönteisen suhtautumisen vauhdittajina olivat etenkin runsas palvelujen käyttäminen ja pitkät asiointimatkat – verkkopalveluiden käyttäjien asiointikustannukset olivat keskimäärin noin 13 % pienemmät kuin nettiä käyttämättömillä. Kääntöpuolena on kuitenkin se, että jos riittävät tiedot, taidot tai varat puuttuvat, jää helposti internetin ulkopuolelle.

Verkon seniorikäyttäjiä on tutkittu myös briteissä, jossa suuntaus on samankaltainen: asenteet ovat aikaisempaa myönteisempiä, mutta vaara pudota ulos kehityksen raiteilta on silti suuri. Brittitutkimuksessa kävi ilmi myös se, että ikääntyvät kokevat teknologiayritysten sivuuttavan vanhenevien tarpeet tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä, vaikka juuri teknologia on parantanut monen elämänlaatua.

Hei kaikki verkkopalveluiden kehittäjät ja tuottajat! Trendi on tässä, ja kysyntä lisääntyvää – miksei kukaan vastaa huutoon? Ikääntyvät eivät kuiskauksia kuule.

Lähteitä:
BBC News: Silver surfers say net is ’vital’
Tietoyhteiskunta.fi: Edistävätkö verkkopalvelut ikääntyvien hyvinvointia?
Dialogi: Verkkopalvelut edistävät ikääntyvien hyvinvointia

Standardinmukaista kuvitusta

Maapallon toisella puolella ei riitä, että verkkosivujen html on tehty standardien mukaan, vaan siellä ollaan valtion aloitteesta puuhaamassa standardeja myös grafiikalle: Standards for online graphs – governance, accessibility, usability, design, QA. ”As I’m sure you have noticed, many a graph that looks OK on paper is simply not OK online. It is illegible or too wide or too long and almost without exception inaccessible. Those who edit or approve web content shouldn’t have to use their intuition about whether a graph is acceptable. Only when standards are set can quality assurance take place.”

Epäilemättä standardien olemassaolo saattaisi säästää monet graafikot ja webmasterit turhalta pähkäilyltä, mutta ihan tuosta vain ei sellaisia pystyyn polkaista. Tällaisten standardien pusaamiseen tarvitaan niin monenlaista osaamista graafikoista käytettävyysammattilaisiin ja lakimiehiin saakka, että tehtävä on vähintäänkin haasteellinen. Onko muualla maailmassa jo tehty vastaavaa?

« Older posts Newer posts »

© 2024 Matkalla

Theme by Anders NorenUp ↑