Taustamusiikkia käyttäjälähtöiselle digitalisaatiolle

Kategoria: Tietoyhteiskunta (Page 9 of 13)

Arkea helpottavat välineet

Stakesin ITSE– eli Itsenäisen suoriutumisen edistäminen -hanke päättyi viime vuoden lopussa, ja tuotti viimeisenä työnään Arkea helpottavat välineet -oppaan (pdf), joka rohkaisee ikääntyviä ihmisiä käyttämään toimintakykyä ylläpitäviä apuvälineitä. Hankkeessa pyrittiin edistämään vanhusten ja vammaisten henkilöiden itsenäistä suoriutumista asumiseen ja kommunikointiin liittyvän teknologian avulla. ”Oppaassa esitellään välineitä ja toimintatapoja, joiden avulla itsestä huolehtiminen, liikkuminen, kanssakäyminen, kodinhoito ja muut arjen toiminnat sujuvat turvallisesti ja itsenäisesti. […] Opas sopii niin eläkeikäisille kuin eläkeikää läheneville, eikä liene pahitteeksi, vaikka jokainen sen lukaisisi”, tiedotteessa kerrotaan.

Ja aivan totta! Vajaan 50 sivun mittainen opas on mainio katsaus jokapäiväistä elämää tukeviin teknologisiin ratkaisuihin. Ei turhaa holhoamista, vaan selkeää tekstiä virkeille vanhuksille, jotka eivät pelkää kuvapuhelimia, potkulautoja ja robotti-imureita – ja viimeistään opasta lukemalla ne pelotkin hälvenevät. Suurin osa nikseistä oli sellaisia, joista en ollut koskaan kuullutkaan, mutta jotka aivan varmasti parantavat vanhusten elämisen laatua, ja miksipä ei muidenkin. Vaikken ehkä kuulukaan oppaan kohderyhmään juuri nyt, niin lähipiiristä kyllä löytyy heitä, joita opas hyödyttää nopeammin kuin luulisikaan. Silloin on hyvä tietää jotain jo ennalta. Talteen!

U-Helsinki?

Ei riitä u-koti, vaan Koreassa tehdään samantien kokonainen u-kaupunki: Next-Generation ’Ubiquitous City’ Project Gets Underway. ”Korea will push ahead with its nationwide ’Ubiquitous City’, a plan to cover whole regions with wireless internet connections and hook up each and every household to the network. […] In addition to the wireless broadband Internet connection, the U-City project will furnish homes with unified systems such as electronic locks, integrated videoconferencing and videophones. Also, public services such as bus, subways and stores will be managed by a single smart card under the system.”

Yhtäkkiä internet-kahviloiden puutteessa kärvistelevä pääkaupunkimme tuntuu melkoiselta takapajulalta. Ehättääkö Espoo ensin?

Ubiikkia käytettävyyttä

Aamun Hesarin mielipideosastolla HIIT:in tutkija Antti Oulasvirta kirjoittaa viime aikoina puheenaiheeksi nousseen ubiikkiteknologian merkityksestä käyttäjille – ja etenkin käytettävyydelle. Oulasvirta toppuuttelee käyttäjien tarpeiden kustannuksella tapahtuvaa ubiikki-innostusta ja peräänkuuluttaa käytettävyyden nostamista yhdeksi u-Suomi-strategian tavoitteista.

”Moni digisovitin on jäänyt ostamatta hankalan asennuksen ja käytön takia. Senioreille ja erityisryhmille ei ole vieläkään massamarkkioilla omia kännyköitä tai internet-selaimia. Ubiikkiteknologia lisää jo olemassaolevan teknologian päälle oman kerroksensa monimutkaistavaa teknologiaa, joka käyttäjän on ymmärrettävä ja hallittava. Selvä uhkakuva on, että internetlukutaidottomuus saa rinnalleen u-lukutaidottomuuden.”

”Hieman kärjistäen ubiikkiyhteiskuntaan siirtyminen voi tapahtua kahdella tapaa: ylhäältä annettuna eli viranomaisten ja yritysten määrittelemänä tai loppukäyttäjät huomioiden. Varoittavia esimerkkejä ensimmäisestä lähestymistavasta on lähivuosilta useita, mm. WAP, 3G ja interaktiivinen digi-tv, viimeisimpänä mobiili-tv. […] Puitteiden luominen loppukäyttäjien eli kansalaisten mielipiteiden ja palautteen integroimiseen osaksi u-Suomen toteuttamista tulee olemaan tärkeä, ellei välttämätön edellytys ubiikkiyhteiskunnan kansalaishyväksynnän ja käyttönoton onnistumiseksi.”

Erinomainen kirjoitus, johon ei ole juuri mitään lisättävää. Jos ajatus ubiikkiyhteiskunnasta tai u-Suomesta kiinnostaa, niin ainakin tällä hetkellä Google johdattaa etsijät blogeihin, minnekäs muualle. Valtiovallan taholta ei kuulu pihahdustakaan.

Termitalkoot

Viime viikolla monia hämmensi Hesarin uutinen, jonka mukaan Suomesta on tulossa ubiikkiyhteiskunta, siis yhteiskunta, jossa tietotekniikka on kaikkialla läsnä. Tätä suomen kielen riemua käsiteltiin mm. Kasassa ja sittemmin Hesarin omassa 5G-teknologiablogissa. Tänään myös Tietoyhteiskunta.fi liittyy joukkoon tummaan kolumnilla, jonka mukaan U-yhteiskunta näyttää arvoverkot. Ihan pätevä ja selkeä juttu, joka osaltaan avaa hyvin tuota kummallista ubiikki-käsitettä.

Mutta mutta. Vielä perjantaina nillitin Kasan kommenttiosastolla kehnoa kielen vääntelyä, mutta tänään silmieni osuessa viimeisimpään aihetta käsittelevään otsikkoon eivät edes kulmat kurtistuneet. Näinkö nopeasti kielikorva todellakin tottui? Ubiikki. Ubiikki. Maistellaanpa kaikki yhdessä. Näyttää nimittäin siltä, että tämän sanan maku tulee ripeässä tahdissa tutuksi kaikille, halusimme tai emme.

Eurooppalainen Käytettävä Alusta Mobiileille Kansalaisille

Jälleen on polkaistu pystyyn yksi EU-projekti, nimittäin Usability-driven Open Platform for Mobile Government, kavereiden kesken USE-ME.GOV. Jos nimi ei saanut vielä heittämään hanskoja tiskiin, niin taustoja tonkimalla selviää, että projektin tavoitteena on kehittää alusta, jonka kautta on mahdollista saada julkiset palvelut käytettäväksi jokaisen kännykkään – ja sehän kuulostaa varsin mainiolta. ”The new open platform will support usability, openness, interoperability, scalability, thus facilitating service deployment and access, as well as attractive business models satisfying service providers, public authority and citizens.”

Erityisen positiivista on se, että käytettävyys on yksi projektin kolmesta päätavoitteesta. Vuoden loppuun mennessä olisi tarkoitus saada käyntiin pilottiprojekteja, joissa tuotetaan kännyköihin tietoa mm. terveyspalveluista, koulutuksesta ja liikenteestä. Mielenkiintoinen esimerkki löytyy projektin viimeisimmästä uutiskirjeestä (pdf), jossa kerrotaan Portugalissa kehitteillä olevasta palautejärjestelmästä, jossa kansalaiset saavat avautua mobiilisti julkisista palveluista: ”This service has the particularity to allow the user to exercise citizenship by reporting detected problems, complaints and suggestions right from the spot and at any time.” Esimerkkitapauksina on käytetty raportoimista toimimattomista liikennevaloista tai kuopasta kadulla, mutta voisin kuvitella, että todelliset palautteenantotilanteet ovat vähän toisenlaisia. Palautteiden käsittelyn ja epäkohtien korjaamisen ripeyteen projektissa tuskin puututaan.

Vaikka osallistujalistaa katsoessa ensimmäinen ajatus onkin, että höh, miksei Suomi ole mukana, niin on oikeastaan aika mukavaa nähdä, että samanlaista kehitystä tapahtuu muuallakin; tässä projektissa erityisesti eteläeurooppalaisissa maissa. Tosin kun on seurannut viime aikojen uutisointia kotimaan tietoyhteiskuntakehityksestä, niin ehkä syytä onkin siirtyä ottamaan oppia muista. [via]

« Older posts Newer posts »

© 2024 Matkalla

Theme by Anders NorenUp ↑