Kuka omistaa internetin ja mitä siellä saa julkaista? Pystyykö joku sulkemaan netin? Ryhmä suomalaisia kansalaisjärjestöjä järjestää huomenna yhteistyössä seminaarin internetin hallinnasta klo 9 alkaen Pasilan kirjaston auditoriossa. Ohjelmassa on puhetta ainakin lainsäädännöstä, sananvapaudesta ja tietoyhteiskunnasta. Ei maksa mittään.
Kategoria: Tietoyhteiskunta (Page 12 of 13)
Mainitsin taannoin männäviikolla järjestetyn JHS-seminaarin, jonka aiheena oli verkkopalveluiden suunnittelu sekä toteutus ja etenkin standardointi. Itse en valitettavasti paikalle päässyt, mutta biomi.orgin Mikko sen sijaan pääsi – tuloksena oiva yhteenveto seminaarista. Kiitos vinkistä!
Seminaarin järjestänyt JUHTA-neuvottelukunta on hyväksynyt tänään uudistetun suosituksen palvelutietojen ryhmittelystä julkisen sektorin portaaleissa. Käytännössä siis käyttäjä voi löytää tietoa esim. terveydenhuollosta yhden avainsanan takaa kaikissa portaaleissa. Ryhmittelymalli on perustana edelleen kehitettäessä yhtenäistä julkisen sektorin portaaleista koostuvaa kaikki julkisen sektorin palvelut kattavaa järjestelmää, kerrotaan tiedotteessa. Kapulakielestä huolimatta tähtäimessä on käyttäjien toimintaa helpottava, yhtenäinen rakenne kaikkiin portaaleihin. Ja se on hyvä juttu.
Jaa tämä:
Guardianin erikoisraportissa katsotaan tulevaisuuteen, tarkemmin sanottuna maailmaan vuonna 2020. Silloin työelämässä tarvitaan ennen muuta joustoa ja monipuolista osaamista samalla kun yrityksistä väki vähenee ja toimistot pienenevät: ”Many people will work as employed freelancers. People will be trained to work on a wide range of different projects, liaising with experts outside the company when additional help is needed. Companies will be smaller and more specialised.”
Etätöiden tekeminen on siis voimissaan, mikä on hyvä uutinen ympäristölle, kun työmatka-ajo vähenee ja energiaa säästyy. Toimistoaika on tarkoitettu vain tapaamisille, sillä kaikki mitä voidaan tehdään kotoa käsin. Yllättäen kuitenkin työsuhteet ovat pidempiä, ja kaikesta voidaan neuvotella: ”We are likely to stay in our jobs for longer as we learn and develop within the company, and so become less likely to look for another job. Keeping staff is vitally important in the service sector, and […] employers will finally have woken up to the paradox that to keep someone on, you need to keep developing in them precisely those skills that would equip them to leave and find a job elsewhere.”
Ja niin edelleen, ja niin edelleen. Tulevaisuudenkuva on suurimmalta osalta varsin ruusuinen, mutta ovatko työntekijät silti tyytyväisiä? Eivätpä tietenkään. Mitä enemmän saadaan, sitä enemmän myös vaaditaan, eivätkä työnantajat tahdo pysyä mukana kyydissä. Vaikka kehitys kehittyy ja olosuhteet muuttuvat, voi silti luottaa siihen, että työn ja vapaa-ajan välinen ero säilyy ainakin henkisellä tasolla: mikään työ ei voita siviilielämän riemuja. Ja niinhän sen pitääkin olla.
Jaa tämä:
Verkko-opetus ei ole läheskään aina kaikkien saavutettavissa – ei etenkään silloin, jos opiskelija on jotenkin invalidisoitunut. Osana EU:n tietoyhteiskuntaohjelmaa toimineessa NEMO-projektissa tehtiin tavallisesta oppimisympäristöalustasta mukautuva työkalu eriasteisista vammoista kärsiville elinikäistä oppimista varten. Ympäristössä käytetään tarpeiden mukaan mm. tekstiä, viittomakieltä, kuvia ja videota, ja sitä voi personoida mm. kiinnostusten, osaamistason ja vamman mukaan.Ympäristö on ollut vain pilottikäytössä, mutta saattaa tulla suuremmankin yleisön saataville tulevaisuudessa.
[Lähde: Making Web-based education accessible to all]
Jaa tämä:
Aika hissukseen liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteltu viestintäpalveluiden esteettömyysstrategia, joka on nyt lähtenyt lausuntokierrokselle. ”Strategiaehdotuksen tavoitteena on lisätä erityisryhmien painoarvoa ja näkyvyyttä viestintäpalvelujen käyttäjinä sekä edistää erityisryhmien omia valmiuksia viestintäpalvelujen käyttäjinä”, ministeriön tiedotteessa kerrotaan.
Monien tärkeiden tavoitteiden joukosta silmiin sattui erityisesti tämä:
”Muutaman kymmenen vuoden kuluttua ikääntynyt väestönosa on jo tottunut käyttämään tietoyhteiskuntapalveluja, eikä se enää tarvitse samalla tavoin koulutusta ja rohkaisua sähköisten välineiden ja palveluiden käyttämiseen. Eläkeläiset ovat tuolloin kuitenkin aiempaa vaativampia sähköisten palveluiden kuluttajia, koska he ovat tottuneet käyttämään niitä jo työuransa aikana. Heille on valmistauduttava tarjoamaan riittävästi hyvätasoisia ja käyttäjäystävällisiä julkisia palveluita verkon välityksellä. Palveluiden suunnittelussa on erityisesti huomioitava iäkkään ihmisen aistien, kuten näön ja kuulon heikentyminen.”
Nehän puhuvat meistä!
Esteettömyyteen, käytettävyyteen ja standardeihin halutaan panostaa isolla kädellä, ja esim. esteettömyyden merkitystä perustellaan niin, ettei sen luulisi jäävän enää kenellekään epäselväksi. Lyhyesti sanottuna: ”Sisältöjen saavutettavuutta parantavat ratkaisut hyödyntävät yleensä kaikkia käyttäjiä.”
Lue: Kohti esteetöntä viestintää – strategia ja toimenpideohjelma (pdf)
Jaa tämä:
