Verkko-opetus ei ole läheskään aina kaikkien saavutettavissa – ei etenkään silloin, jos opiskelija on jotenkin invalidisoitunut. Osana EU:n tietoyhteiskuntaohjelmaa toimineessa NEMO-projektissa tehtiin tavallisesta oppimisympäristöalustasta mukautuva työkalu eriasteisista vammoista kärsiville elinikäistä oppimista varten. Ympäristössä käytetään tarpeiden mukaan mm. tekstiä, viittomakieltä, kuvia ja videota, ja sitä voi personoida mm. kiinnostusten, osaamistason ja vamman mukaan.Ympäristö on ollut vain pilottikäytössä, mutta saattaa tulla suuremmankin yleisön saataville tulevaisuudessa.
[Lähde: Making Web-based education accessible to all]
Kategoria: Saavutettavuus (Page 59 of 61)
XML.com tarjoaa mukavan maanläheisen ja ymmärrettävän artikkelin web-sivujen laiteriippumattomuudesta: Introduction to Device Independence. Aihe liippaa läheltä juuri nyt, kun olen sattuneesta syystä saanut viime ajat vääntää kättä standardinmukaisen koodin ja saavutettavuusperiaatteiden toteuttamisen puolesta vähään samaan tapaan kuin joskus hamassa menneisyydessä, kun piti saada epäilevät tuomaat ymmärtämään miksi tyylitiedostoja kannattaa käyttää ja heittää fonttitägit mäkeen. On niin kovin lyhytnäköistä suunnitella sivut toimimaan sillä yhdellä selaimella ja laitteella, joita useimpien oletetaan käyttävän – vähän sama kuin ostaisi edellisen sesongin paidan.
Laiteriippumattomuuden huomioimisessa on vime kädessä kyse käyttäjän oikeudesta saada sisältö ulottuvilleen haluamallaan laitteella, olipa se sitten PC, kännykkä tai mikroaaltouuni, niin kuin artikkelissa muistetaan mainita. ”Users now expect to get to critical information through different access mechanisms from different locations and at different times during the day.” Pitkässä juoksussa saattaa tulla äitiä ikävä, jos tämän oikeuden päättää sivuuttaa.
Jaa tämä:
Aika hissukseen liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteltu viestintäpalveluiden esteettömyysstrategia, joka on nyt lähtenyt lausuntokierrokselle. ”Strategiaehdotuksen tavoitteena on lisätä erityisryhmien painoarvoa ja näkyvyyttä viestintäpalvelujen käyttäjinä sekä edistää erityisryhmien omia valmiuksia viestintäpalvelujen käyttäjinä”, ministeriön tiedotteessa kerrotaan.
Monien tärkeiden tavoitteiden joukosta silmiin sattui erityisesti tämä:
”Muutaman kymmenen vuoden kuluttua ikääntynyt väestönosa on jo tottunut käyttämään tietoyhteiskuntapalveluja, eikä se enää tarvitse samalla tavoin koulutusta ja rohkaisua sähköisten välineiden ja palveluiden käyttämiseen. Eläkeläiset ovat tuolloin kuitenkin aiempaa vaativampia sähköisten palveluiden kuluttajia, koska he ovat tottuneet käyttämään niitä jo työuransa aikana. Heille on valmistauduttava tarjoamaan riittävästi hyvätasoisia ja käyttäjäystävällisiä julkisia palveluita verkon välityksellä. Palveluiden suunnittelussa on erityisesti huomioitava iäkkään ihmisen aistien, kuten näön ja kuulon heikentyminen.”
Nehän puhuvat meistä!
Esteettömyyteen, käytettävyyteen ja standardeihin halutaan panostaa isolla kädellä, ja esim. esteettömyyden merkitystä perustellaan niin, ettei sen luulisi jäävän enää kenellekään epäselväksi. Lyhyesti sanottuna: ”Sisältöjen saavutettavuutta parantavat ratkaisut hyödyntävät yleensä kaikkia käyttäjiä.”
Lue: Kohti esteetöntä viestintää – strategia ja toimenpideohjelma (pdf)
Jaa tämä:
VTT on tutkinut ikääntyvien tarpeita verkkopalveluissa ja kehittänyt tulosten perusteella www:ssä ja digi-tv:ssä toimivan verkkopalvelun prototyypin. VTT:n mukaan ikääntyneet ovat kiinnostuneita uudesta tekniikasta, kun se edistää arkipäivän asioiden hoitoa, virkistystä, tiedon saantia ja palvelujen käyttöä, mutta verkkopalveluiden suunnittelussa pitäisi ottaa ottaa entistä enemmän huomioon ikäryhmään kuuluvien yksilöllinen, fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky. Merkittävä huomio oli myös se, että ikääntyneet eivät ole yhtenäinen ryhmä, joilla on samanlaiset tarpeet ja kiinnostuksen kohteet. Design for all -periaatteiden toteuttamiseksi on hyvä tiedostaa ikääntymiseen liittyvät erilaiset käyttäjävaatimukset, tutkimuksessa todetaan.
Koko tutkimukseen voi tutustua täällä: VIRIKE – Ikääntyneet Internet- ja digi-tv-palvelujen käyttäjinä (pdf). Harmi vain, ettei se juurikaan sisällä kuvia verkkopalvelun käyttöliittymästä.
[Lähteet: HS, Tietoyhteiskunta.fi, VTT:n tiedote]
Jaa tämä:
Jos jonkin tuotteen tai www-sivuston on tarkoitus saavuttaa käyttäjiä myös maan rajojen ulkopuolella, on suunnittelussa huomioitava myös kansainvälinen käytettävyys: ”By partnering with international users and engaging in UCD processes that include frequent usability evaluation, as well as other UCD activities, companies can increase their chances of successfully creating products and sites that will have lasting value for international users.”
Tuotteen käytettävyyteen ja saavutettavuuteen panostaminen helpottaa myös sen lokalisointia. Saavutettavuutta pitäisikin käsitellä yhtenä kielenä muiden joukossa, sillä siitä hyötyvät kaikki, eivät vain vammautuneet: ”Although typically we think of accessibility in terms of visual, hearing, dexterity, cognitive disabilities and so on, this concept of disability is very limiting in terms of the need for accessible technology. […] Disability knows no boundaries, languages or borders. […] by delivering equivalent information to different audiences, we could think about localization as a type of accessibility in its own right.”
Minua pilkunviilaajaa miellyttää erityisesti maininta siitä, kuinka oikeinkirjoituksellakin on merkitystä sivuston saavutettavuuden suhteen – myös kansainvälisellä tasolla: ”A visually impaired reader using a screen-reading device may not be able to figure out the screen reader’s best guess for a word spelled incorrectly. […] Easily comprehended text will also help people who are not native speakers, increasing global market coverage.”
Jaa tämä:
