Taustamusiikkia käyttäjälähtöiselle digitalisaatiolle

Kategoria: Saavutettavuus (Page 56 of 61)

Linkkitekstit, osa 2

Kirjoitin viikko sitten linkkiteksteistä, mutta koska kommenttiosastoni umpeutuu seitsemässä päivässä spämmääjien estämiseksi (toimii!), voi myös hyviä kommentteja joskus jäädä näkemättä. Siksipä tällä kertaa julkistan kommentin ko. kirjoitukseen tässä – kommentoijana näkövammaisen näkökulmasta NKL:n Jari Mikola:

”Linkkien järkevä = informatiivinen nimeäminen on tärkeää siksi(kin), että ruudunlukuohjelmia käytettäessä sivulla navigoiminen helpottuu huomattavasti. Ruudunlukuohjelmissa on ns. linkkilistatoiminto, joka kerää sivulta pelkästään linkit jättäen muun tekstin pois. Tältä listalta voi sitten valita haluamansa linkin selaamalla sen kohdalle nuolinäppäimillä, mutta myös linkin alkukirjaimella. Jos linkit on nimetty järkevästi, alkukirjain toimii toki hyvin. Mutta jos linkit ovat sellaisia kuin ’Lue lisää’, ’täältä’ jne. jne., ei alkukirjaimista ole paljon iloa.

Jos haluaa korostaa linkkiä jotenkin, ei myöskään kannattaisi kirjoittaa esim. >-merkkiä linkin eteen (vilkaiskaa vaikka Maikkarin sivuja). Jälleen kerran alkukirjainajatus menee metsään, kun alkukirjaimena toimii itse asiassa tuo >-merkki – ja näitä >-alkuisia linkkejähän sitten riittää… Visuaalisena korostuskeinona voi vallan hyvin käyttää jotain pallukkaa tai neliötä – voinee määritellä tyylitiedostoilla?

Ongelmallisia ovat myös tällaiset linkit: ks/ks_20041021 – mitähän moisen linkin takaa löytyy, enpä käynyt katsomassa!

Vielä tarkennukseksi: ruudunlukuohjelma on softa, joka tutkii näytönohjaimelta näytölle tulostuvaa dataa ja ’tulkkaa’ tiedon sitten puheeksi (puhesyntetisaattori) ja/tai pistekirjoitukselle (pistenäyttö).”

Lisäys 20.11.: Samaa asiaa kolmannella kotimaisella: Accessible Links.

Saavutettavat hakutulokset

Net-guide on hakukone, joka antaa hakutuloksiksi vain saavutettavia www-sivustoja, ja vielä arvoi niiden esteettömyyden: ”Whilst some search engines are easy to use for the visually impaired, this is not necessarily true of the sites returned in the results of any searches carried out. This search engine gives an accessibility rating for the websites returned for any query entered.”

Hakukoneen tietokannassa on tällä hetkellä 1000 sivustoa ympäri maailman. Tällä hetkellä hakukone on koekäytössä – virallisesti se julkistetaan kuun lopussa.

[Lähde: E-Access Bulletin]

Sähköpostien saavutettavuudesta

Pari päivää sitten ihmettelin sitä, mikä tolkku on html-muotoilluissa sähköpostiviesteissä, jotka minusta itsestäni tuntuvat useimmiten silkalta kiusanteolta. Aihe sai aikaan vähän keskusteluakin, mutta jäin silti vielä miettimään sitä, kuinka näitä muotoiltuja viestejä pystyvät lukemaan näkövammaiset, jotka hekin sähköpostia käyttävät. Mietin, että jos www-sivutkin ovat ruudunlukuohjelman ja puhesyntetisaattorin läpi tullessaan usein aika kamalaa kuunneltavaa, niin kuinka mahtaa olla sähköpostien laita?

Koska kysyvä ei tieltä eksy, niin esitin ihmetyksen aiheeni Näkövammaisten Keskusliittoon. Atk-kouluttaja Jari Mikola vastasi seuraavaa:

”Näkötilanteen mukaan näkövammaiset käyttävät joko suurennusohjelmaa tai
ruudunlukuohjelma+puhesyntetisaattori ja/tai pistenäyttö-yhdistelmää. Näillä kaikilla ohjelmilla voi lukea esim. www-sivuja useimmiten varsin sujuvasti. Tämä on tosin täysin verrannollinen sivun saavutettavuuteen.

Windows-pohjaisena sähköpostiohjelmana käytetään yleisimmin joko Outlook Expressiä tai MS Outlookia. Nämä molemmat toimivat näkövammaisten atk-apuvälineillä pääsääntöisesti hyvin. Lisäksi useimmat palveluntarjoajat antavat mahdollisuuden webmailin käyttöön. Nämäkin sähköpostipalvelut toimivat pääsääntöisesti hyvin. Webmailien yleinen ongelma on sivuilla oleva tietomäärä. Viestien selailu ei ole järin helppoa, kun viesti pitää ensin löytää mainosten ja kymmenien linkkien seasta.

Varsin monet näkövammaiset käyttävät vielä myös DOS-pohjaista sähköpostisysteemiä. Siksi suosittelisin lähettämään sähköpostit vain tekstimuodossa. HTML-viestien osalta ongelmaksi voivat Windows-käyttäjilläkin tulla viestissä mahdollisesti olevat grafiikat ja muut muotoiluasetukset. Tässä DOS-pohjaisessa sähköpostissa html-viestit tulostuvat ruudulle lähdekoodisina. Toisin sanoen viestin tekstin saa kyllä selville, mutta suurin osa tekstistä on html-koodia. Voin vakuuttaa, että koodin kuuntelu syntetisaattorilla on kiusallista! :-)”

Siis: unohdetaan ne html-muotoilut sieltä, missä niitä ei tarvita. Ei vaikeuteta turhaan kanssaihmisten elämää.

Saavutettavuutta FrontPagella

Silloin joskus kun opettelin html-koodauksen, oli FrontPage suuri kirosana muiden wysiwyg-editoreiden lailla: niillä tehty koodi oli poikkeuksetta yhtä sotkua ja toimintavarmuus olematon. Kunnon koodarit tekivät sivunsa käsin ja tiesivät itse jokaisen merkin! Ehkä tästä asenteesta ja lukemattomista wysiwygeillä tehtyjen sivujen siivoamiseen käytetyistä tunneista johtuen suhtaudun vieläkin aika nuivasti muihin kuin tekstipohjaisiin editoreihin, vaikka omat koodauspäivät ovatkin jo historiaa. Nykyinen satunnainen harrastelu ei kaipaa juuri Editpadia järeämpiä työkaluja.

Kehitys lienee kuitenkin kehittynyt myös wysiwyg-editoreiden saralla. FrontPage tulee monesti Windowsin mukana, halusi sitä tai ei, ja näppituntumalla aika moni joutuu sitä töissään myös käyttämään, mikäli vastuualueeseen kuuluu www-sivujen tekemistä ja/tai päivittämistä. Siksi on hyvä tietää jotain siitä, miten myös sillä saa aikaan saavutettavia ja esteettömiä www-sivuja: Using FrontPage 2003 to Create Accessible Web Content. Mutta sitä minä en silti ymmärrä, miksei edes FrontPagen perussivupohja voi olla standardien mukainen.

Ohjeistusta on toki myös Dreamweaverin käyttäjille:
Accessibility Features of Dreamweaver MX and MX 2004
How to Make Accessible Web Content Using Dreamweaver 3.0 and 4.0

[Lähde: WebAIM]

Semantiikkaa kaikille

Kalamukin suuri terminologiakeskustelu huipentui siihen, että saavutettavuudesta tuli esteettömyyttä. No, molempi parempi.

Seuraavaksi käännöstyön kohteeksi voisinkin ehdottaa ITTATC:in ansiokasta ohjeistusta saavutettavuuden huomioimisesta käyttäjäkeskeisessä suunnitteluprosessissa: Accessibility in the User-Centered Design Process.

Vähän vähemmälle huomiolle saavutettavuuden suunnittelussa jäävät lukemis- ja kirjoittamishäiriöistä kärsivät. Tämänkin ryhmän huomioimiseksi on olemassa omat suunnittelusääntönsä, joista on toki hyötyä ”terveillekin” käyttäjille: Web Design for Dyslexic Users (tsekkilista sivun alaosassa).

[Lähde: Dey Alexander]

« Older posts Newer posts »

© 2024 Matkalla

Theme by Anders NorenUp ↑