Taustamusiikkia käyttäjälähtöiselle digitalisaatiolle

Kategoria: Saavutettavuus (Page 50 of 61)

Euro mun portaalia

EU tulee ihmistä lähelle julkistamalla jälleen yhden verkkosivuston, joka tällä kertaa kantaa nimeä Sinun Eurooppasi -portaali. Ai kun kiva. ”[…] portaali tarjoaa käytännöllistä ja käyttäjälähtöistä tietoa ja palveluja niin EU-alueen kansalaisille kuin yrityksille. Portaali on jaettu kansalais- ja yritysosiin, joihin pääsee palvelun etusivulta”, kertoo tiedote. Älkää erehtykö sekoittamaan käyttäjälähtöistä käytettävään, sillä tämäkin portaali on jälleen kerran oiva osoitus siitä, ettei suutarin lapsella ole kenkiä.

Perusmallina saavutettavuus

Mitä enemmän verkkosivuja mietin, suunnittelen, arvioin ja kehitän, sitä useammin ihmettelen, miksei saavutettavuus ole kaiken verkkoon tekemisen lähtökohta ja perusfilosofia. Käytettävyyden tavoin saavutettavuudesta puhuminen saa ihan liian usein aikaan vastareaktioita ja asennevaikeuksia niin tekijöiden kuin maksumiestenkin taholta. Ei kai kukaan suunnittele autoistakaan ajokelvottomia?

Näihin ajatuksiin johti muutama artikkeli, joita sunnuntaini ratoksi selasin. Kaikissa puhutaan siitä, kuinka verkkosivuja pitäisi suunnitella ja toteuttaa pääasiassa oppimisvaikeuksista kärsivien kannalta, mutta tosiasiassa niissä listataan ”vain” hyvän www-suunnittelun periaatteet. Samoja asioita käytiin läpi jo silloin vuonna 1 ja 2, kun itse verkkosivujen tekemistä opettelin. Missä vaiheessa perusasioista tuli erityisiä?

Saavutettavuus on erinomainen lähtökohta verkkosivujen suunnittelulle, muiden muassa. Käytettävyys on toinen. Näistä perusasioista kertovat tänään lukemani jutut.

Tee diili saavutettavuudella

Viimeisen päälle bisneshenkinen Entrepreneur-lehti tarttuu saavutettavuusaiheeseen tuoreessa numerossaan. Ja hyvä niin, sillä saavutettavuudesta jos mistä on bisnekselle etua. All Access -artikkelissa kerrataan tutusti saavutettavuuteen panostamisen hyötyjä: ”Your site will also be easier for people using PDAs and cell phones to access. Handhelds work best on sites with small images and limited amounts of Flash and JavaScript. Users with older hardware and text browsers, or computers set to view text-only will also benefit. The fact is, the same techniques that make a page accessible to the disabled increase its usability level for all visitors.”

Suurimman vaikutuksen teki kuitenkin tieto siitä, kuinka tehokas markkinointikeino saavutettavuus voi olla: ”When blind consumers hear about an accessible site, […] they will pass it on to a few hundred people on one listserv, and somebody else will pass it on to another […]. That could turn into thousands of people using a website. And given their significant transportation problems, blind consumers are loyal to accessible sites.” Epäilemättä saman voi yleistää myös Suomen oloihin – ja eiköhän se toimi myös päinvastoin. Jos näkövammainen kerran eksyy esteelliselle sivulle, niin mikä on todennäköisyys, että tieto leviää ja että hän yrittää sitä toiste?

Lisäys: Saavutettavuus tietää lisää bisnestä paitsi niille, joiden palvelut ovat saavutettavia, myös niille, jotka niitä palveluita tekevät. Briteissä juuri julkaistun raportin mukaan sikäläiset saavutettavuusmarkkinat kasvavat tänä vuonna 25%. Kasvua tosin edesauttaa Suomea kireämpi, joskin tulkinnanvarainen lainsäädäntö, joka mm. velvoittaa yrityksiä tekemään palveluistaan saavutettavia välttääkseen joutumasta syytteeseen syrjinnästä. Mutta Suomen lailla julkinen sektori näyttää briteissäkin tietä muille.

Anelijat

Hiljattain listatessani työtehtäviäni ja osaamisiani paperille huomasin, että olennainen osa jokapäiväisiä rutiinejani on tiedon etsiminen milloin mistäkin aihepiiristä. Joskus käsillä on ongelma, johon etsin vastausta; joskus kaipaan vähän lisätietoa, joskus haen silkasta hakemisen ilosta. Näin on myös vapaa-ajalla: Google hyrähtää käyntiin tämän tästä. Tänä aamunakin olen jo ehtinyt tehdä ainakin parikymmentä hakua puolihuolimattomasti, sen kummemmin ajattelematta. Löysinkö mitä hain? En aina. Usein vastaukset ovat käyttökelvotonta tauhkaa vailla päivämääriä, tekijätietoja tai sitä tärkeintä: asiasisältöä. Heinäsuovasta saattaa kuitenkin löytyä toisenlainen, joskus jopa parempi neula kuin mitä etsin.

Hakemisesta, löytämisestä ja etenkin oikeasta sisällöstä kertoo mainio Web Users Are Beggars. Sen mukaan hakija verkossa saa tyytyä siihen mitä sattuu olemaan tarjolla, ja monesti tarjonnassa ei ole kehumista, vaikka tietoa on verkko väärällään. ”Here is what happens on the Web with many businesses: Your customers are looking for you, they need a tire fixed. After walking into countless other stores with signs that read ’we can fix your tires’ only to find out what they really do is sell candy canes, they find your store. They sit through the 2 minute song and dance from the crazy mimes who guard the entrance and then, finally, they walk in and… it’s empty.” Eikö kuulostakin tutulta?

Löydettävyys, saavutettavuus, käytettävyys, relevantti sisältö: näiden elementtien pitäisi olla kaiken suunnittelun perustekijöitä. Sillä: ”A good customer experience on the Web is valuable, it is desirable. But if you can’t find, you can’t value. If you can’t use, you won’t desire.” Niin yksinkertaista se on – ja silti niin vaikeaa.

Kutistuvat tekstit

Se oli itse asiassa juuri tänään, kun esitin kainosti IT-vastaavalle toiveen suuremmasta näytöstä, kun entinen on niin kovin pieni ja kaikki tekstit ja käyttöliittymien yksityiskohdat kärpäsenkakkaa. Kun työn luonteeseen kuuluu tarkastella yksityiskohtia, ei perusasetuksia voi kovin paljon muutella, etteivät mittasuhteet vääristy. Siinä on siis ikä- ja likinäköinen asiantuntija välillä hätää kärsimässä näyttöä kohti kuikuillessaan.

Adapting PCs to an aging population kertoo, että näkemisongelmaisten kasvavalle joukolle on luvassa apuvälineitä. Niitä käyttääkseen tarvitse olla näkövammainen, sillä ikä yllättää ennen pitkää kaikki. Yhtenä esimerkkinä on IBM:n Home Page Reader, puhuva selain, joka osaa monta kikkaa: ”The new version of the software […] not only speaks the text on a Web page, it also reads embedded descriptions of the charts, graphs, photos and captions so frequently used in business, and it can interpret popular multimedia and video files. It can also be used as a tool to test the accessibility and usability of Web sites, helping software developers meet worldwide Web accessibility guidelines.”

Tiedotteen mukaan etenkin yrityskäyttöön suunnatulla selaimella on hintaa reippaat 140 dollaria. Siinä vaiheessa kun näkemisen kanssa alkaa todella olla vaikeuksia ei moisen summan pulittaminen kovin pahasti kirpaise. Ellen sitten ole silloin jo siirtynyt veneitä veistämään.

« Older posts Newer posts »

© 2024 Matkalla

Theme by Anders NorenUp ↑