Saavutettavista sivuista hyötyvät monenlaiset käyttäjät terveistä sairaisiin, heikkonäköisistä sokeisiin. Ne, joilla näkökyky on vielä osittain tallella, voivat käyttää verkkosivujen selailussa apuna suurennusohjelmaa, mutta senkään käyttäminen ei ole aivan ongelmatonta. Web accessibility for screen magnifier users -artikkelissa annetaan hyviä vinkkejä siitä, kuinka verkkosivujen suunnittelussa ja rakentamisessa voidaan huomioida näiden ohjelmien käyttäjät. Ainakin tekstin esittämistä kuvina kannattaa välttää, ja muistaa kuvaavien otsikoiden ja linkkitekstien käyttö.
Kategoria: Saavutettavuus (Page 45 of 61)
Eipä ihan ensimmäisenä tule mieleen puhua migreenistä kärsivistä ja verkkosivujen saavutettavuudesta samassa lauseessa, mutta uskokaa pois: verkkosivutkin voivat laukaista päänsärkykohtauksen. Verkon ulkopuolisessa elämässä en voi katsoa esim. vilkkuvia stroboja kuin pari sekuntia kerrallaan, sen jälkeen alkaa ohimoissa jyskyttää. Vilkkuvat valot voivat laukaista myös epilepsiakohtauksen vilkkuvaloille herkillä henkilöillä, ja muistelen, että uutisissakin oli hiljattain maininta jostain tietokonepelistä, joka sai aikaan samaa. Verkkosivuilla esiintyvät tietynlaiset raidoitukset, niin kuin huono kontrastikin, tuntuvat silmissä häijyiltä, ja saavat vaihtamaan nopeasti osoitetta.
Tuntuuko turhalta nillitykseltä? Suomessa migreeniä sairastaa yli puoli miljoonaa ihmistä, ja Amerikassa luku on 23 miljoonan kieppeillä. Ihan pienestä ryhmästä ei siis ole kyse. Migreenipotilaat on kuitenkin helppo huomioida verkkosivujen suunnittelussa: jätetään vain ne silmissä vilkkuvat siksak-kuviot ja koristeet pois.
Lue lisää: Design websites for 23 million migraine sufferers.
Jaa tämä:
Seppänen pohtii täydellisen saavutettavan verkkosivun tekemisen mahdottomuutta, ja kaipailee saavutettavuudelle ylipappia puhumaan asioista selkokielellä: Vehnäjauhoja ja saavutettavuutta. Pohdiskelun taustalla on taannoin Saavutettava.fi:ssä julkaistu artikkeli näkövammaisten internetin käytöstä, joka tuntuu herättäneen yhtä paljon kysymyksiä kuin antoi vastauksiakin. Se on hyvä asia, sillä saavutettavuutta sietääkin pohtia – semminkin kun mitään yhtä ja ainoaa virallista totuutta ei ole.
Absoluuttista saavutettavuutta, sen paremmin kuin käytettävyyttäkään ei ole olemassa, eikä siihen mielestäni ole järkevää pyrkiäkään. Saavutettavien verkkosivujen tekemisen taustalla on aimo annos tekniikkaa, siksi on ymmärrettävää, että tekemiseen kaivattaisiin myös tiettyä matemaattisen tarkkaa ohjeistusta. Siinä missä käytettävyyttä voi suunnitella hyvin pitkälle katsomatta koskaan konepellin alle, ei saavutettavuuden kanssa pääse kuin tiettyyn pisteeseen ilman teknistä ymmärrystä. Saavutettavien ratkaisujen toteutuksen ja testaamisen vaikeuden tietää jokainen, joka on koskaan yrittänyt moista, ja se jos mikä on omiaan lannistamaan tekijät, vaikka halua olisi.
Mikä siis avuksi, kun AAA ei täyty, vaikka kuinka yrittäisi? Ja mitä sitten voi tehdä, jos AAA:n mukaiset sivut eivät takaakaan täyden kympin saavutettavuutta, käytettävyydestä puhumattakaan?
Kyllä hyvästä yrityksestäkin palkitaan ja sitä arvostetaan. Jonkin verran saavutettava on parempi kuin täysin saavuttamattomissa oleva. Ennen kuin alkaa stressata saavutettavuuden yksityiskohdilla (joita riittää!), voi istua alas ja miettiä kenelle sivut on tarkoitettu ja keitä niillä halua ensisijaisesti tavoittaa. Jos haluaa rakastaa koko maailmaa ja kohdistaa sivut kaikille, on edessä hikinen ja kenties mahdoton urakka. Jos tyytyy hiukan vähempään, on silti valovuosia edellä keskivertotasoa. Perusohjeilla ja maalaisjärjellä pääsee jo pitkälle, ja samalla tulee osoittaneeksi sen, että välittää. Ja minusta se on tärkeämpää kuin A-kirjainten lukumäärä.
Jaa tämä:
Juhlahumun jälkeisenä aamuna on hyvä todeta, ettei suurempia kiputiloja ole tupakansavusta huolimatta ja että työkyky on tallella. Takaisin arkeen.
Jos vaikka sananen tuosta saavutettavuudesta. IBM:n Accessibility Centerin sivuilla on haastateltu AAPD:n johtajaa, joka tuo hyvin esiin paitsi saavutettavuuden bisneshyödyt, myös sen, kuinka saavutettavuuden huomioimisesta on hyötyä terveillekin: An interview with Andrew Imparato.
Etenemisvinkkejä saavat myös ne yritykset, joilla on aikomus ryhtyä panostamaan tuotteiden ja palveluiden saavutettavuuteen. Raastuvalla uhkailu ei kuitenkaan ole paras mahdollinen motivaattori: ”Fear of litigation is a motivator, but not as strong of a motivator as the desire for greater market share. For example, when the federal government tells a company that they chose a competitor’s bid primarily because that company did a better job of incorporating accessibility into their products and services, it has a bigger impact than any potential lawsuit. I want companies to understand this and consider accessibility and usability because they can reach more people and take advantage of more revenue-generating opportunities.”
Jaa tämä:
Web Standards Groupin piinapenkkiin on joutunut Autistic Cuckoo -blogin kirjoittaja Tommy Olsson, jonka kanssa jutellaan mukavia mm. web-standardeista ja saavutettavuudesta. Html-koodin ja standardien kanssa enemmän tekemisissä olevalle haastattelusta on varmasti hyötyä, mutta kaltaiselleni pehmeämpien asioiden kanssa painivalle Tommyn ajatuksen saavutettavuudesta ovat sitä parasta (ja lohdullista) antia:
”Seriously, though, you cannot achieve 100% accessibility; there are too many different – and often conflicting – requirements and needs. You can definitely achieve a reasonable level of accessibility, without too much work. Accessibility is mainly about not putting up barriers for your visitors. If you require Flash or JavaScript, you automatically shut out a certain percentage of the users.
[…] Some seem to believe that this automatically means that an accessible site must be plain and boring, text only, and no JavaScript. That’s not true at all. You can have a stunning visual design, images, JavaScript, Flash and whatnot … as long as it degrades gracefully. A user who cannot take advantage of the flashy stuff should still be able to access the content. That’s what it’s all about.”
Jaa tämä:
