Kategoria: Saavutettavuus (Page 43 of 61)

Monille on varmaan jo tuttu juttu se, että saavutettavuus parantaa myös löydettävyyttä – jos ei, niin tässä pähkinänkuoressa: Accessibility & SEO Benefits. Tiivistettynä: ”With all this overlap between web accessibility and search engine optimisation there’s no excuses for not implementing basic accessibility on to your website. It’ll give you a higher search engine ranking and therefore more site visitors.”

Harvemmin sen sijaan käännetään kuvio toisinpäin ja mietitään mitä hyötyä hakukoneoptimoinnista on käytettävyydelle. Aivot halusivat ymmärtää asian automaattisesti toisinpäin (käytettävät sivut löydetään helpommin), mutta ei, hommahan toimii myös toisin päin: SEO & Its Usability Benefits. Mm. tyylitiedostojen käyttäminen, kuvaavat linkkitekstit, kehysten välttäminen, otsikointi – kaikki nämä parantavat sekä käytettävyyttä että löydettävyyttä. ”Optimising your website for both search engines and people needn’t be a trade-off. With this much overlap between the two areas, you should easily be able to have a website that web users can find in the search engines, and when they do find it, they can find what they’re looking for quickly and efficiently.” Helppoa kuin mikä! Kävijälaskurit paukkumaan!

Seppänen otti puheeksi suomen kielen ja käytettävyyden, kaksi lempiaihettani samassa paketissa. ”Yleensä ottaen kohderyhmän saa parhaiten ja esteettömimmin tavoitettua käyttämällä sen omaa äidinkieltä. […] Suomen kielessä on kuitenkin sitä jotain mikä tekee asioista vaikeita. Pitkät sanat, varsinkin yhdyssellaiset, vaikeuttavat käyttöliittymien suunnittelua, kun tekstilitaniat tahtovat työntyä ulos annetusta kentästä.”

Kieli on yllättävän tärkeä elementti käytettävyyden kannalta, tästä on ollut puhetta ennenkin. Käytettävyystesteissä ja -arvioissa saa tämän tästä törmätä siihen, kuinka käyttäjät eivät ymmärrä edes omalla äidinkielellään kirjoitettua tekstiä, eivät huomaa tai jaksa lukea sitä. Luin taannoin Whitney Quesenberyn kirjoituksen siitä, kuinka käytettävyyttä voi suhteellisen helposti parantaa kiinnittämällä huomiota sopivan kielen käyttämiseen. Artikkelissa on kuvattu hyvin sitä, kuinka käyttäjätutkimuksen avulla löytyy myös oikea kieli: ”User stories provide glimpses into their thinking and into the words they use to describe the tasks. This language can be the key to the labels used to identify functions or objects in the interface.”

Suomen kieli ei välttämättä ole kovin käyttöliittymäystävällinen pitkine sanoineen ja mutkikkaine lauserakenteineen, mutta eipä tavallista kirjoituskieltä olekaan tarkoitettu verkosta luettavaksi. Vielä hankalampaa lukemisesta tekee huono kieli kirjoitusvirheineen, joihin kompastelu on omiaan huonontamaan kenen tahansa käyttäjäkokemusta. Valitettavasti näyttää siltä, että tähän saa jatkossa tottua, onhan yhdyssanavirhesukupolven esiinmarssi suorastaan Imagen kansijutun arvoinen. Oman surkuhupaisan lisänsä tuovat vielä kehnosti muista kielistä käännetyt sivustot – katsokaapa vaikka Wayne’s Coffeen suomalaisversiota. Siinä itkettää jo muitakin kuin äidinkielenopettajia.

Verkkoon kirjoittaminen, käyttöliittymäelementit mukaanlukien, on oma taiteenlajinsa. Siksi verkkoon sopii mainiosti selkokielen käyttäminen, joka mahdollistaa tekstien ymmärtämisen myös niille, joilla on vaikeuksia tavallisen yleiskielen kanssa. Tämänkaltaisesta saavutettavuudesta hyötyvät kaikki: lyhyitä ja yksinkertaisia lauseita käyttämällä viesti menee paremmin perille muillekin.