Taustamusiikkia käyttäjälähtöiselle digitalisaatiolle

Kategoria: Saavutettavuus (Page 36 of 61)

Saavutettavat pdf:t

Pdf-dokumentit tuntuvat olevan verkossa surffaajalle välttämätön paha, joskus jopa ylitsepääsemätön este tietokoneen kokoonpanosta riippuen. Vasta tuoreimman Acrobat Reader -version myötä olen saanut edes hiukan lohtua tilanteeseen, eikä koneeni jumitu enää jokaisella pdf:n avauskerralla. Toisinaan tiedon tarjoaminen pdf-muodossa on paikallaan, mutta liian usein se merkitsee vain ylimääräistä askelta halutun informaation saamiseksi. Mutta siinä missä pdf:t ovat terveelle ihmiselle lähinnä kiusallisia hidasteita, voivat ne erilaisista vammoista kärsiville jäädä kokonaan saavuttamatta – mikäli saavutettavuusominaisuudet on jätetty huomioimatta. Pdf-dokumenteistakin voi nimittäin tehdä saavutettavia; siitä kertoo Defining Acrobat PDF Accessibility -opas.

Tein oppaan ohjeistuksen mukaan kokeeksi omasta cv:stäni saavutettavan version, ja on tunnustettava, ettei toimenpide ollut ihan sieltä helpoimmasta ja nopeimmasta päästä. Paljon nopeammin saavutettavaa voi tehdä html:stä. Kannattaakin tarkkaan miettiä onko pdf:n käyttö järkevää, vai hoituisiko asia helpommin html-sivulla: siitäkin kun voi tehdä (täysin?) saavutettavan jopa MS Officessa, jos rakenteisten elementtien käyttö on hallussa.

Ei vain heikkokuuloisille

Koska viimeksi pyysit juttukumppania toistamaan juuri sanomansa lauseen, koska se syystä tai toisesta meni ohi korvien? Kuppilan tiskin takaa kuultu kohteliaisuus hämäsi tänään sen verran, että jouduin kohottamaan kulmiani kysyvästi: anteeksi? Kuinka noloa onkaan kuulla hyvän ruokahalun toivotukset kahteen kertaan.

Joskus kuulolaitteesta saattaisi tosiaankin olla hyötyä, vaikkei kuulossa standardien mukaan mitään vikaa olekaan. Kuitenkin etenkin puhelinkeskusteluissa vastaanottajan päässä pätkii usein niin, että soittajan nimi vilahtaa helposti ohi, eikä sitä välttämättä edes ehdi raapustaa lehtiön reunaan. Silloin olisi käyttöä Hearing Aids for the Unimpaired -artikkelissa esitellylle laitteelle, joka muistaa ja voi tarvittaessa toistaa muutamat keskustelun viimeiset sekunnit. Olen kuullut, että joissakin parisuhteissakin vastaava laite otettaisiin ilolla vastaan. Näitä trendikkäiksi stailattuja kuulolaitteita on esillä enemmänkin Lontoossa Victoria and Albert Museumin Hearwear – The Future of Hearing -näyttelyssä aina ensi maaliskuulle saakka. Jos ei sinne saakka ehdi, kannattaa tutustua artikkelin kuvakavalkadiin – kyllä minä ainakin sijoittaisin korvaani mieluummin kukkasen kuin hich tech -härpäkkeen.

Oppimisympäristöjä kaikille

Kaikki eivät ole vain vetäneet lonkkaa kesäaikaan: Durham Universityssä käynnissä ollut kaksivuotinen ALERT (Accessibility in Learning Environments and Related Technologies) -projekti saatiin päätökseen heinäkuussa. Lopputuloksena on ALERT Guidelines eli ohjeisto saavutettavien verkko-oppimisympäristöjen tekemiseen; tarkastelussa mm. keskusteluryhmät, tehtävien tekeminen ja ryhmätyöskentely verkossa. Ohjeiston saa sekä jaksotettuna että kokonaisena; hätäisille hyötyä lienee eniten osasta, jossa käydään läpi keskeiset suositukset (pdf).

Niin, koulut tosiaankin ovat alkamassa. Viimeöisen sateen jälkeen ulkona tuoksuikin ihan sienimetsältä.

Omat standardit

Jos pitäisi ennustaa seuraavaa suurta ”trendiä” internet-maailmassa, pistäisin rahani likoon mobiilin verkon ohella saavutettavuuden puolesta. Erotuksena näillä kahdella tosin on se, että siinä missä mobiilisuus saa aikaan vain myöntyvää hymistelyä, tuntuvat saavutettavuusasiat osuvan enemmän tai vähemmän hermoon. Hyvänä esimerkkinä tästä on vaikkapa eilinen kommenttiketju Skrubussa – aiheuttajana öinen pohdiskelu heikkonäköisten selaamista helpottavien (?) zoom-leiskojen tarpeellisuudesta.

Mutta puhuttaa se saavutettavuus muuallakin kuin bloggaajien kommenttiketjuissa. Monet valtiot ovat työstämässä omia lainsäädäntöjään ja suosituksiaan aiheesta, mutta ongelmatonta ei ole sekään. The importance of open standards on accessibility -kirjoituksessa pohdiskellaankin sitä, mitä saavutettavuuden kannalta käytännössä tarkoittaa se, että valtiot rakentelevat kukin omia säädöksiään, joiden yhteensopivuudesta ei sitten olekaan takeita. Tällöin jokaisella maalla on erilaiset pelisäännöt, eikä kukaan lopulta tiedä mitkä niistä ovat ne ”oikeat”. Tässä jos missä yhteistyö olisi voimaa: ”Making technology accessible to all is best met by technologies and solutions that are committed to interoperability based upon open standards and have been developed via collaborative processes.” Ja kaikkihan tietävät kuinka helppoa se on…

Yrittänyttä ei silti laiteta. Syitä yrittää on yllin kyllin, siitä viimeisimmät tilastot kertovat karua kieltään [via]: ”The World Health Organisation estimates that between 750 million and 1 billion of the world’s 6 billion people have a speech, vision, mobility, hearing or cognitive impairment. In the US alone, more than 54 million people have disabilities. The numbers are increasing as 76 million baby boomers born between 1946 and 1964 get older. In other developed countries, including Italy, Spain and Japan, 45 percent of the population will be over the age of 60 by the year 2040.”

« Older posts Newer posts »

© 2024 Matkalla

Theme by Anders NorenUp ↑