Taustamusiikkia käyttäjälähtöiselle digitalisaatiolle

Kategoria: Saavutettavuus (Page 31 of 61)

Virheistä voittoon

Ostin joskus jostain nimettömästä taloustarvikkeiden tukkumyynnistä elämäni parhaan paistinlastan. Paistinlastoilla on paha tapa milloin hilseillä, kuumua, sulaa, lipsua kädestä tai mitä ikinä, mutta tämä lasta, se oli verraton. Suuri oli suru, kun se jonkin muuton yhteydessä katosi. Yhtä hyvää en ole sittemmin löytänyt. Merkki jäi kyllä mieleen: se oli OXO.

En muistanut koko lastaa, kunnes tuotemerkki tuli tänään yllättäen vastaan universaalia eli kaikille sopivaa suunnittelua käsittelevän jutun yhteydessä: OXO’s Favorite Mistakes. Siinä yrityksen johtaja kertoo, kuinka on tehtävä virheitä, että päästään haluttuun lopputulokseen, ja kuinka juuri ne virheet itsessään ovat mielenkiintoisempia kuin yritysten menestystarinat. OXO:n verkkosivujen mukaan tuotteiden keskeisin ajatus ja kilpailutekijä on tämä: ”Universal Design – A philosophy of making products that are easy to use for the widest possible spectrum of users.” Artikkelissa jatketaan: ”A product’s function should be immediately apparent, and anyone should be able to use it.” Satsaus on kannattanut, sillä yritys tuottaa voittoa jo ties kuinka monetta vuotta peräjälkeen. Suomalainenkin ymmärsi homman jujun!

Kaikille, tai ainakin mahdollisimman monelle sopivan tuotteen tekeminen ei ole helppoa. OXO:ssa kuunnellaan käyttäjiä tarkalla korvalla ja palautteet otetaan tosissaan. Joskus käyttäjien ideat pääsevät tuotantolinjalle saakka: ”One woman wrote in asking why the handle on the potato masher was vertical instead of horizontal. […] OXO introduced a new masher in 1999 with, among other things, a horizontal handle that enables users to push down with more force. If Lee [OXO’s president] is disappointed that OXO didn’t come up with the idea on its own, he doesn’t let on. He’s more enamored of the design itself, its utter simplicity, and, in hindsight, how obvious it was. The new masher is a reminder never to stop questioning the norm and looking for improvements.”

Vanhuus ei tule yksin

IBM on viime aikoina kunnostautunut kuuntelemalla tarkalla korvalla ikääntyvien tarpeita tietokoneiden ja teknologian käyttäjinä – muut isot tekijät eivät jostain syystä tunnu aiheesta juuri piittaavan. Nyt IBM on tuomassa markkinoille uuden ohjelmiston, joka helpottaa vanhenevan ikäpolven atk-työskentelyä ja surffailua, kertoo uutinen: IBM Software for Older Users. Kehittäjiäkin on muistettu: ”With the software, users can magnify web page content and adjust font, image, and page layout to improve readability. Mouse-smoothing software helps users with hand tumors eliminate excessive cursor movement. For developers, IBM is providing a reflexive user interface builder that will help them build applications that feature popular graphical user interfaces that are understandable and less challenging to older workers with disabilities.”

Kuulostaa hyvältä. Erilaiset apuvälineet ovat jatkossakin yhä enemmän tarpeen, kun teknologian käyttäjäkunta vanhenee. Ehkä samalla myös sukupolvien välinen kuilu vähitellen kapenee, kun yhtäläiset mahdollisuudet ovat useampien ulottuvilla ikään katsomatta. Is the digital divide between young and elderly people increasing? -artikkelissa pohditaan sukupolvien välisiä eroja ja tarpeita tietotekniikan käyttäjinä, mutta yksin ikä ei riitä selittämään kaikkea – myös sukupuoli, koulutus ja sosioekonominen status vaikuttavat. Tulevaisuuden peruskäyttäjä ei yllättäen olekaan se 25-vuotias tekniikkaorientoitunut nuorimies, vaan iäkäs nainen. Siinäpä purtavaa konsepti- ja käyttöliittymäsuunnittelijoille.

Kun muotoilija kohtaa käyttäjän

Tänään Designmuseon seminaarissa muotoilija kohtasi käyttäjän muotoilun saavutettavuuden merkeissä. Seminaarin sisältö polveili voileipien ja suklaanamujen syönnistä Polku-prosessin (liian) perusteelliseen kuvailuun, teollisen muotoilijan muotokuvaan ja erilaisten käyttäjien erilaisiin tarpeisiin, ja yhteistä kaikelle oli se, että yritysten edustajat loistivat poissaolollaan. Vieläkään ei kovan rahan maailmassa taideta ymmärtää miksi saavutettavuusasioihin kannattaisi panostaa.

Hapen puutteesta kärsineet aivoni pistivät merkille kaikenlaista epäolennaista, niin kuin vaikka sen, että seminaarisali itsessään oli taas yksi hyvä esimerkki tilasta, joka voi olla saavutettava, mutta käytettävä se ei ole. Ei liene poikkeuksellista, että auditorion nimellä kulkevassa tilassa ilmastointi nyykähtää heti, kun tila on sille tarkoitetussa käytössä, eli täynnä ihmisiä; tai että kaikenlainen oheistoiminta, niin kuin vaikka kahvitarjoilun järjestäminen on mahdotonta. Saavutettavuusihmiset ovat kuitenkin mitä ilmeisimmin tottuneet monenlaiseen tasapainotteluun, joten pyörätuoleilla liikkuvat eivät antaneet lattialla kiemurtelevien johtojen ja laitteiden häiritä. Wc:n puolella sain kuitenkin todistaa kuinka moderni design ei välttämättä kohtaa käyttäjää alkuunkaan toivotulla tavalla.

vessan hana
Jos haluat pestä kätesi, niin kuinka toimit? Ei ihan niin helppoa kuin voisi luulla…

wc

wc, osa 2
Toimii kuin junan vessa.

taik
TaiK:in tyypit huomioivat kaikki.

koira nukkuu
Kateeksi kävi.

tuolin design-selusta
Design ylettyy myös tuolien selustoihin.

Ai niin. Luova teollisuus -näyttely on tosiaankin katsastamisen arvoinen.

Parempaa luettavaa

Dyslexia Style Guide tulee sopivaan saumaan tänään startanneen aikuisopiskelijan viikon kanssa; viikon teemana kun on opiskelun ja osallistumisen esteenä olevien oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja voittaminen. ”Lokakuisen viikon aikana o­n tarkoitus toteuttaa valtakunnallinen kampanja, jonka avulla kansalaiset voivat suorittaa luku- ja kirjoitustaitonsa testauksen tai oppimistyylitestauksen sekä saada tietoa ja ohjausta oppimistaitojen puutteiden voittamisesta ja aikuisopiskelun mahdollisuuksista.” Pikalukitestin ja havaintokanavatestin voi tehdä verkosta löytyvän lomakkeen (pdf) avulla.

Dysleksia, lukihäiriö, on yksi yleisimmistä oppimisvaikeuksista. Sen helpottamiseksi on olemassa tiettyjä seikkoja, jotka on hyvä ottaa huomioon vaikkapa verkkosivuja suunniteltaessa. Yksi hyvä tapa on helposti luettavien sans serif -fonttien käyttö (esim. Arial) ja riittävän suuri fonttikoko, sekä liian suurten kuvien välttäminen. Listat, otsikointi, marginaalit, sisällysluettelot sivun alussa, liikkuvan kuvan välttäminen, ja etenkin omien määritysten mahdollisuus – kaikki nämä tekijät auttavat paitsi lukihäiriöistä, myös ketä tahansa verkossa surffaajaa. [via]

« Older posts Newer posts »

© 2024 Matkalla

Theme by Anders NorenUp ↑