Viime kuun lopulla järjestettiin kaksipäiväinen JHS 129- eli Julkishallinnon verkkopalvelun suunnittelun ja toteuttamisen periaatteet -koulutus Tieteiden talolla Helsingissä. Nyt koko tapahtuma kaikkine luentoineen ja niihin liittyvine sähköisine materiaaleineen on webcast-tallenteena kaikkien saatavilla verkossa. Varoituksena: sivulla olevan linkin klikkaaminen käynnistää heti ensimmäisen webcastin. Ideana: kaikki julkishallinnon, ja miksei muidenkin verkkopalvelujen rakentajat voisivat mielestäni mainiosti käyttää päivän aiheen opiskeluun. Aika monen web-suunnittelijan on näetsen nämä asiat joskus opittava, joten miksei nyt, kun se ei voisi enää helpompaa olla. Jo osaaville ei kertaus ole pahitteeksi sekään. Eikä maksa mitään, joten työnantajakin tykkää!
Kategoria: Saavutettavuus (Page 24 of 61)
DWM:ssä on tänään vuorossa seitsemää saavutettavuusvirhettä käsittelevän artikkelin toinen osa: Seven Accessibility Mistakes (Part 2). Tällä kertaa käsittelyssä ovat niin tietoturva kuin osaamisen puutekin, puhumattakaan saavutettavuuden oikeasta kohdistamisesta. Viimeksimainittu onkin kenties se hankalin juttu: vaikka itse haluaisi tehdä saavutettavaa jälkeä, resurssit eivät aina riitä. Kompromisseilta voi harvoin välttyä: ”This is the trickiest mistake to avoid, and I cannot give you a solution for it. The clients are much closer to us than the end users are. What we need is examples of where user-focused development brought in lots more money and made a company grow immensely without bursting apart at the end of the growth period.”
Jälkiruuaksi Flashin taitajille: Can Flash be considered accessible content? Vastaus kysymykseen: kyllä, Flashkin voi olla saavutettavaa, mutta se on tekijästä kiinni. Mikäpä ei. [via]
Jaa tämä:
Viikonlopun lukulistalta poimittakoon Increasing Sales by Considering Disabilities (pdf), artikkeli täynnä valaisevia esimerkkejä siitä, kuinka saavutettavuuden huomioiminen on myös hyvää bisnestä. Ohimennen siinä valotetaan myös saavutettavuussanaston eroavuuksia Euroopassa ja Amerikassa – lisää aiheesta voi lukea vaikkapa Saavutettava.fi:n jutusta.
Suunnittelussa saavutettavuutta ei välttämättä noteerata ollenkaan. Suuremman käyttäjäkunnan makuun pääsee kuitenkin jo ajattelemalla, mikä ei liene kohtuuton vaatimus: ”So the first step in achieving inclusive design is simply to think about it – to ask how the product will function for a person with dexterity limitations or hearing problems, for example.” Tämän ensimmäisen askeleen ottaminen voi tosin joskus olla yllättävän vaikeaa.
Jaa tämä:
Selling older users short on hyvä muistutus siitä, ettei kaikkia ikääntyneitä (tai muita!) käyttäjiä kannata kohdella yhtenä homogeenisenä ryhmänä. Ikääntyneissäkin on ihmisiä, jotka käyttävät tietokonetta ja kännykkää ja surffaavat netissä, ja ovat joskus aika hakoja teknisten vempaimien kanssa. Kuitenkin jokainen vanhenee, eikä tämän faktan huomioiminen suunnittelussa ole keneltäkään pois: ”[…] small changes (like auditory feedback) can make it easier for older users, without impairing the experience of other users. These design improvements will help older users, disabled users, and in many cases all users.”
Olen käyttäjätutkimuksissa tavannut nopeita ja taitavia käyttäjiä vanhemman ikäpolven edustajien joukosta, niin kuin myös yllättävää kämmäämistä nuorilta, tekniikan parissa kasvaneilta. Tietokonetta päivittäin käyttävien joukosta löytyy niin monenlaisia käyttötapoja ja -tyylejä, että jo viiden minuutin olan yli kurkkimisella oppii kosolti uutta. Eilen opin, ettei ihan vielä välttämättä kannata haudata oletusta siitä, että kaikki käyttäjät osaavat jo sujuvasti vierittää sivua alas löytääkseen hakemansa. Tietenkin on kehnoa käytettävyyttä haudata tärkeä tieto sivun loppuun, mutta ensivaikutelman merkitystä ei kannata aliarvioida. Käyttäjälle pitäisi kuitenkin antaa jokin syy skrollaamiseen.
Tätä kirjoittaessa Aamu-tv:ssa oli sattumalta aiheena sähköinen tietotulva ja sen hallinta, ja haastateltavana ainakin Screen-smart-kirjan kirjoittanut Tarmo Toikka. Puheenaiheena tuntui olevan ainakin medialukutaito ja ruudulta lukemisen nopeus, joka nykyisellään on vielä ihan liian hidasta – niin kuin kirjan esittelytekstissäkin todetaan: ”Electronic communication dominates our working lives, and yet most of us struggle to read, learn and communicate online. We read slowly, we find it hard to understand and difficult to absorb, we print things out.” Kirjan lukemisen jälkeen pitäisi sähköisen tiedon hallinnan olla paremmin hanskassa, mutta huonoa käytettävyyttä ei taida mikään lukutaito parantaa.
Jaa tämä:
Tietenkään en voi jättää huomioimatta DWM:ssa tänään alkanutta kaksiosaista juttua seitsemästä saavutettavuusvirheestä: Seven Accessibility Mistakes (Part 1). Näkökulma on mukavan maanläheinen ja järkevä vailla turhaa saarnaamista, ja joka kohdassa muistetaan myös antaa käytännölliset ohjeet sille, kuinka tulisi toimia. Kaikesta kuitenkin tulee selvästi ilmi se, ettei saavutettavuus synny tuosta vain, vaan kaikkien osapuolten perehtymistä ja perehdyttämistä tarvitaan. Siksi saavutettavuuslupaustenkin tulisi olla todenmukaisia: ”Your rap should be, ’We help you ensure accessibility’, not ’We make your Web site accessible.'”
Ja taisipa olla ensimmäinen kerta, kun joku listaa saavutettavan sivuston minimivaatimukset:
1. Semanttisesti oikea, looginen ja validi HTML
2. Sisältö, joka kuulostaa järkevältä luettuna ja kuultuna
3. Tekstivaihtoehto kaikelle visuaaliselle sisällölle
4. Otsikot ja linkit, jotka ovat järkeviä myös kontekstistaan irrotettuna
Tästä lähdetään.
Jaa tämä:
