Taustamusiikkia käyttäjälähtöiselle digitalisaatiolle

Kategoria: Saavutettavuus (Page 22 of 61)

Brittiläinen saavutettavuusohje

BSI eli British Standards Institution on kehittänyt PAS 78 -ohjeistuksen käyttäjäystävällisten ja saavutettavien verkkosivujen tekemiseen [via]. Opas lienee sukua kotimaiselle Laatua verkkoon -työkalulle tai JHS 129 -suositukselle julkishallinnon verkkopalvelun suunnittelun ja toteuttamisen periaatteista, mutta toisin kuin meillä, briteissä saa pulittaa oppaasta 30 puntaa. Höh? Tuntuu vähän kummalliselta etenkin kun ottaa huomioon, että siellä saavutettavien verkkopalveluiden tekemiseen velvoittaa laki, eikä tekemisessä enää olla pelkällä olis kiva -asteella.

Siksi onkin erinomaisen hyvä juttu, että Bruce Lawson on nähnyt vaivaa ja tehnyt ohjeista yhteenvedon kaikelle kansalle nähtäväksi: PAS 78: Guide to good practice in commissioning accessible websites. PAS 78 -ohjeistuksen noudattaminen ei tosin ole pakollista, mutta sitä pidetään helpommin sulatettavana verrattuna koko standardiin, joka opetteluun voi kuulemma mennä vuosia (huh). Linja on kuitenkin tämä:

”All sites should have a public accessibility policy, explaining the level of accessibility supported, who to contact with problems and an honest statement of what is inaccessible ’along with a reasonable estimate of when the repairs will be made’ and ’how disabled people can access this information or these services via alternative means’ […]. The PAS sensibly recognizes that accessibility is a process rather than a product and that continued checking is required but ’all organizations, regardless of size, should ensure that those testing the website are different from those developing it.'”

Sen verran on palattava tuohon eilen mainitsemaani Espoon sivustoon, että sieltä en ole esteettömyysselontekoa onnistunut löytämään – enkä tietoa sivustosta muutenkaan, ellei julkistusuutista lasketa. Mutta tässä tapauksessa niiden puuttuminen kaiken muun joukossa on vain kosmeettinen häiriö, valitettavasti.

Käyttäjien Espoo

Oi jos olisin saanut euron jokaisesta kerrasta, kun olen kuullut ja nähnyt Espoon kaupungin kotisivuja käytettävän esimerkkinä huonosta käytettävyydestä ja vielä huonommasta saavutettavuudesta. Nyt sivut ovat uudistuneet, ja kellossa on aivan toisenlainen ääni:

”Sisällöt ja toiminnallisuudet on sivustolla järjestetty palveluiden, ei organisaation mukaan. Palvelut on luokiteltu vuonna 2004 voimaantulleen JHS (Julkisen hallinnon suositus) 145 mukaisesti. Suosituksessa on malli julkisen sektorin palvelutietojen ryhmittelystä kuntaportaaleissa. Suosituksessa ja Espoon uudistetulla sivustolla näkökulma on palveluita käyttävän asiakkaan eli sivustolla vierailijan. […] Erillistä selkoversiota ei sivustosta ole, mutta esteettömyyteen on kiinnitetty huomiota mm. sivuston skaalautumisella ja kuvien alt-teksteillä.”

Ja tiedättekö mitä! Taitossa ei ole käytetty taulukoita. Plussa otsaan!

Kantapään kautta

Veera on kokenut valaistumisen:

”Kansainväliset, monitieteiset tietokannat ovat periaatteessa vallan viileä lisäarvopalvelu. Periaatteessa ne voivat tarjota näkövammaisen käyttöön paljon sellaista aineistoa, jota hän ei perinteisistä painetuista lähteistä itsenäisesti löytäisi. Siis edellyttäen, että nämä kamalan kalliit, komeat ja kiiltävät tietovarannot olisi suunniteltu ja rakennettu niin, että näkövammainen, joka käyttää työskennellessään puhesyntetisaattoria, voisi niitä käyttää. Eipä ole suunniteltu. Ainakaan ihan loppuun asti.”

Juuri näin se usein menee: omakohtaisen kokemuksen kautta. Mutta hyvä että edes silloin! Onnea harjoituksiin!

Käsitekarttoja ja kyselyitä

Nyt jos olisin oikein ahkera (ja edes ripauksen taiteellisesti lahjakas), niin kääntäisin suomen kielelle tämän mainion käsitekartan: The Importance of User Experience. Siinä kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa. Työpisteen seinälle sen joutuu joka tapauksessa ripustamaan. [via]

Mutta laiskana ihmisenä vastaan sen sijaan Kulttuuria kaikille -sivuston kyselyyn, jossa paitsi kootaan palautetta sivuston sisällöstä ja käytettävyydestä, myös kartoitetaan suomalaisten käyttäjien toiveita pohjoismaisen saavutettavuusyhteistyön suhteen. Vastaa ja vaikuta.

Lisäys: uutinen kertoo, että kulttuurin saavutettavuutta halutaan parantaa: ”Opetusministeriö haluaa parantaa erityisryhmien, kuten kieli-, kulttuuri- ja vammaisvähemmistöjen mahdollisuuksia osallistua kulttuuritoimintaan. Ministeriön tuoreen toimenpideohjelman tavoitteena on vahvistaa vähemmistöjen kulttuurisia oikeuksia.”

Teknologian siunaus

Työläisen arkeen kuuluu olennaisena osana nillitys siitä, kuinka koneet kaatuilevat, printteri ruttaa paperit ja faksi jumittaa. Harvoin tulee ajatelleeksi sitä, että se sama teknologia, jonka olemassaoloon kiinnittää huomiota vain silloin, kuin siitä on haittaa, on joillekin työn tekemisen ja elämisen ehto. Computer Technology Opens a World of Work to Disabled People -jutussa annetaan puheenvuoro niille, joille tekniikan plussat ovat miinuksia merkittävämpiä. ”Fast computers and broadband connections have become so inexpensive and reliable that location is now not an issue for certain jobs, like customer service. At the same time, an abundance of technology is available to help disabled people operate computers, like software that lets a blind person use a keyboard instead of a mouse to navigate a program, and voice synthesizers that turn text into speech. There are also alternatives to the mouse for people with limited use of their arms.”

« Older posts Newer posts »

© 2024 Matkalla

Theme by Anders NorenUp ↑