Taustamusiikkia käyttäjälähtöiselle digitalisaatiolle

Kategoria: Saavutettavuus (Page 16 of 61)

EU, laki ja saavutettavuus

Kun EU:ssa puhutaan saavutettavuudesta, niin sen voisi totisesti aloittaa unionin omista dokumenteista, joissa yksinkertaisinkin asia onnistutaan useimmiten tuomaan julki sellaisella kapulakielellä, ettei sitä tavallinen kansalainen tajua. Vai mitä sanotte tästä tuikitärkeästä tiedotteesta, joka kopsahti sähköpostiini: Opinion of the European Economic and Social Committee on the Communication from the Commission to the Council, the European Parliament and the European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions – eAccessibility (pdf).

7.5 Web Accessibility

7.5.1 The EESC calls on all EU Member States to formally adopt, unchanged, Version 2 of the Web Accessibility InitiativeGuidelines and to fully incorporate the Version 2 across all public websites.

7.5.2 The EESC calls for the application of the 2nd level of consent of Version 2 of the W3C-WAI Web Content Accessibility Guidelines, which implies the higher accessibility level, to be applied to all web resources.

7.5.3 The EESC notes and calls for the urgent need to develop and make easily available authoring tools (11) on accessibility which web designers can use to ensure W3C-WAI WCAG 2.0 compliance of their websites. These tools should conform with version 2 of the W3C WAI Authoring Tool Accessibility Guidelines ATAG.

Kyse on EU:n lainsäädännöstä ja saavutettavuudesta, ja tämä kuulostaa kaikkinensa sen verran kiinnostavalta, että taidan kaivella iltapuhteiksi sanakirjan esiin.

Automaattisesti sopiva

Motorola on hiljattain saanut patentin kännykälle, joka mukautuu ikääntyneiden tarpeiden mukaan, kerrotaan Mobiledian uutisessa. Vaikka patentoitua puhelinta voivat käyttää kaikki, siitä on hyötyä etenkin heikkokuuloisille, sillä se havaitsee automaattisesti ikääntyneiden puhemallit ja säätää sen mukaan äänenvoimakkuutta sekä mukauttaa fonttikokoa ja yksinkertaistaa valikkorakennetta. Uutinen ei kerro sitä, onko samat säädöt mahdollista tehdä yhtä helposti myös manuaalisesti, jos käyttäjän ääni on liian ”nuorekas” saamaan niitä automaattisesti aikaan. Toivottavasti. [via]

Motorolan patentoima malli

(Kuva: Mobiledia)

Joka toisen tietoyhteiskunta

Eilen hämmästelimme suurella joukolla Tietoviikon Uratie-liitteestä löytynyttä uutista, jonka mukaan EU-kansalaisista 43 prosenttia ei ole koskaan käyttänyt nettiä. 43 prosenttia! Ihmetys kertoo hyvin siitä, miten oma maailmankuva hämärtyy vuorokauden ympäri, aina ja kaikkialla avoinna olevien yhteyksien äärellä. Uutisen, jota ei verkosta löydy, otsikon mukaisesti internet ei tosiaankaan ole kaikkien juttu.

Verkosta sen sijaan löytyy Uratien uutisen taustalla oleva Eurostatin tiivistelmä tehdystä tutkimuksesta (pdf). Siitä selviää myös mm. se, että joka toisessa kodissa on internet-yhteys, mutta muiden kuin laajakaistayhteyksien määrä on sekin vielä ällistyttävän suuri, joissakin maissa huomattavasti laajakaistojen määrää suurempi. Eikä tämä koske vain entisiä itäblokin maita, vaan joukossa ovat mm. sellaiset valtiot kuin Saksa ja Itävalta.

Kun tässä kontekstissa ajatellaan nykyisten verkkopalveluiden raskautta multimedialementteineen ja flash-toteutuksineen, voi vain huokaisten kuvitella minkälaista netissä liikkuminen hitaiden yhteyksien omistajille on. Siinä on saavutettavuus kaukana, tietoyhteiskunnan toteutumisesta nyt puhumattakaan. En muista ulkoa EU:n tietoyhteiskuntastrategian tavoiteaikataulua verkkopalveluiden käytön mahdollistamiseksi kaikille, mutta näiden lukujen perusteella tekeminen ei ihan heti lopu kesken.

Luukulla verkossa

Vähitellen yhä useammat palvelut ovat siirtymässä verkkoon, ja mikäs sen mukavampaa, jos sillä pystyy välttämään erilaisilla luukuilla jonottamisen. Verkkopankki on jo monille yleisempi tapa hoidella raha-asioita kuin pankissa hikoilu, mutta yhtä lailla myös julkisen sektorin palveluiden määrä verkossa lisääntyy. eUSER-projektin puitteissa selvitettiin koko Euroopan alueella, mitä käyttäjät oikeasti haluavat ja odottavat saavansa julkisista verkkopalveluista: What users really want from online public services.

Tulokset eivät yllätä. Päällimmäisenä kävi ilmi, ettei läheskään kaikilla ole yhtäläisiä mahdollisuuksia päästä käyttämään palveluita verkossa, vaan niitä käyttävät pääasiassa hyväosaiset, hyvin koulutetut ja nuoret. Mutta käytön esteinä ei ole vain puuttuva yhteys ja osaaminen, vaan myös motivaatio. Jos ei ole tottunut käyttämään tietokonetta eikä koe sitä tarvitsevansa, niin totta maar kiukuttaa ja turhauttaa, että nyt sitten pitäisi sekin taito opetella saadakseen asiat hoidettua. En tiedä lisäisikö motivaatiota tieto siitä, että tyytyväisyysprosentit ovat aika korkeita niiden keskuudessa, jotka palveluita käyttävät:

”[…] over 66 per cent of e-learning users, 55 per cent of e-government users and 71 per cent of e-health users say they are fully satisfied with the online services they did use. The willingness for repeat usage, which is the best indicator for effective satisfaction, is even higher. For example, five out of every six users of an online e-learning course said that they would do online learning again.”

Tutkimuksen päätulos oli se, että verkkopalveluita pitäisi tarkastella käyttökontekstissaan osana suurempaa kokonaisuutta sen sijaan, että niistä tehdään erillisiä, vaihtoehtoisia tapoja hoitaa asioita. Niin ikään käyttäjien tarpeita tulisi kartoittaa huomattavasti aikaisempaa tarkemmin mahdollisimman suuren lisäarvon, ja sen kautta myös käyttöasteen, aikaansaamiseksi. Koska palveluita jo käyttäneet ovat niihin tyytyväisiä ja käyttämättömät vastustavat, pitäisi yhä useammalle tarjota mahdollisuus kokeilemiseen, että asenteet saataisiin vähitellen muuttumaan. Suomestakin tiedän sen verran, että esimerkiksi senioreiden ja eri tavoilla syrjäytyneiden tietokonekurssit ovat jatkuvasti täynnä, joten kysyntää on. Kaikenlaisia määrärahoja supistettaessa sen sijaan en löisi vetoa tarjonnan kasvattamisesta. Mutta toivoa sopii, ettei Suomen tietoyhteiskunta-status enää entisetään huonone.

« Older posts Newer posts »

© 2024 Matkalla

Theme by Anders NorenUp ↑