Saavutettava.fi:ssä tarjolla tänään:
- Tiedonjanoisen perehtymispaketti: Saavutettavuus: aloita tästä
- Ilahduttava uutinen: Gradu saavutettavuuden automaattisesta arvioinnista
Tehkää hyvin!
Kategoria: Saavutettavuus (Page 12 of 61)
Ihan ensiksi kiitokset Helsingin Sanomille, jonka koekäytössä oleva ilmainen näköisversio pelasti päivän tältä lukijalta, jolle paperilehteä ei tänä aamuna tullut, mikä lie jakeluhäiriö taas.
Ja sitten kiitos lähiostarin marketille, joka on toivottanut apajille palanneen asiakkaansa tervetulleeksi kerrassaan sydäntälämmittävällä tavalla. Paljon on rutistu erilaisten kanta-asiakaskorttien markkinoita vääristävästä vaikutuksesta, mutta jos niitä käyttämällä saan osakseni parempaa palvelua, niin ei se kyllä minua yhtään haittaa. Edellisellä kerralla palatessani marketin ostopiiriin sain kotiin tervetulokirjeen ja kupongin, jolla saisin lunastaa kaupasta pienen lahjan. Silloin se oli keittokirja. Tällä kertaa tuli niin ikään kirje, etukuponkeja ja kaupasta noudettava esiliina. Ilahdutti. Keskitän mielelläni ostokseni samaan paikkaan jatkossakin.
Samalla tavalla ovat ilahduttaneet myös vakiohammaslääkärini vuosittaiset tekstiviestikutsut hammastarkastukseen, kirjakaupan kanta-asiakasillat, lehtimyyjien erikoistarjoukset ja etenkin se, että tuttu kahvilan kassa muistaa erityisruokavaliotarpeeni. Hyvä palvelu ja sen kautta positiiviset kokemukset koostuvat pienistä asioista, joilla asiakasta samalla kätevästi sitoutetaan. Toimii luonnossa, sähköpostissa, kännykässä, paperilla.
Jotain opittavaa palvelusta saattaisi sen sijaan olla sillä kirjamyyjällä, joka eilisessä Web Day 2006 -tapahtumassa piti parhaana ensin sivuuttaa minut kokonaan lompakkoineni, ja sen jälkeen tarjota minulle tietokoneaiheista vitsihuumorikirjaa, se kun oli ainoa ei-tekninen teos myynnissä olleiden joukossa. Myyminen seurassani olleille herrahenkilöille ei sen sijaan tuottanut mitään vaikeuksia. Vein rahani muualle.
Kalevan pääkirjoituksessa oltiin hiljattain huolissaan henkilökohtaisen palvelun kuolemisesta teknologiakehityksen myötä, etenkin siitä näkökulmasta, että monelle ikäihmiselle kynnys käyttää verkon palveluita on korkea. Usein lähikaupan kassa saattaa vielä olla se ainoa päivittäinen kontakti toiseen ihmiseen, joka on nyt vaarassa hävitä, kun palvelut teknistyvät. Samaan aikaan kuitenkin EU:n tasolla on tutkittu, että informaatioteknologia parantaa elämänlaatua – vaikkakaan ei ihan kuvitellulla tavalla. Jo entuudestaan syrjäytyneet ihmiset ovat todellakin vaarassa syrjäytyä vielä lisää, sillä verkon palveluita eniten käyttävät ja hyödyntävät ne, jotka ovat muutenkin aktiivisia tekniikan käyttäjiä. Sosiaaliset taidot paljastuivat loppupeleissä kuitenkin teknisiä tärkeämmiksi. Jos siis todella halutaan, että tekniikka parantaa elämänlaatua, on panostettava sen sosiaaliseen puoleen: aktiiviseen osaamisen parantamiseen, verkostoihin, kontaktien luomiseen; aitoon, kaikille osapuolille kannattavaan palveluun kanavasta riippumatta.
Jaa tämä:
Sen jälkeen kun minulle hiljattain kyseenalaistettiin koko mobiilin saavutettavuuden konsepti, on näitä nimenomaan saavutettavuutta parantavia, eri erityisryhmien tarpeita paremmin palvelevia kännyköitä ja sovelluksia alkanut tupsahdella vähän joka tuutista. Hyvä niin. Eilen esille tuli näppäimetön puhelin Onyx, tänään taas Motorolan ideoima konferenssipuhelusovellus, joka pystyy analysoimaan osallistujien äänet ja muuttamaan hiukan sellaisia puheääniä, jotka ovat liian samankaltaisia toistensa kanssa. Kaikki, jotka joskus ovat konferenssipuheluita puhuneet tietävät, minkälaista tuskaa se voi olla: kaikuu, kiertää, kohisee, ihmiset puhuvat päällekkäin, sanoista ei saa selvää, puhujista ei aina tiedä. Tällainen sovellus helpottaa ainakin heikkokuuloisten elämää, mutta varmasti muidenkin.
Erilaiset mobiilit terveyssovellukset tuntuvat nekin olevan kovassa nousussa. Diabeetikoille tarkoitettu HealthPia Diabetes Phone mittaa verensokerin, antaa ruokavalio-ohjeita ja laskee kalorit, muiden muassa. Hyödyllistä kuin mikä. [via]
Olenkohan muuten ihan väärässä oletuksessani, että mitä enemmän tällaisia ”erityislaitteita” markkinoille tulee, sitä matalammaksi muuttuu niiden käyttöönottokynnys (olettaen, että tuotteita on tarjolla)? Toki aina on niitä ihmisiä, jotka eivät voi käyttää silmälaseja silkkaa turhamaisuuttaan, mutta vieläkö leimautumista varotaan entiseen malliin? Saavutettavista, esimerkiksi vanhuksille suunnatuista yksinkertaisista puhelinmalleista puhuttaessa joku keksii aina sanoa, ettei niitä kukaan kuitenkaan osta, kun ei halua puhelimellaan viestittää kuuluvansa ikäihmisiin. Jos kohta surullisenkuuluisan Ringon markkinoinnissa aikanaan ajettiinkin pää edellä puuhun, niin eiköhän siitä ole jo otettu opiksi. Ja kuka näitä puhelimia enää osaa niin hyvin toisistaan erottaa, että tietäisi naapurin kännykkämallin perusteella päätellä hankintasyistä yhtään mitään?
Jaa tämä:
Tätä en ollut aikaisemmin tiennytkään: on olemassa myös selkokielinen Simple English Wikipedia.
”Simple English uses fewer words and easier grammar than the original English Wikipedia. This is not its only difference. It is for different people with different needs: students, children, and adults with learning difficulties. Simple English is also much easier for ’off-duty’ people who may like simple language for other reasons: tiredness, unfamiliar topics, competing other duties, distracting backgrounds, or worry.”
Todella hieno juttu! Saattaa olla hyödyksi myös meille, joiden äidinkieli on muu kuin englanti.
Jaa tämä:
Manchesterin yliopistosta kuuluu mukavia, sillä siellä on juuri käynnistynyt projekti, jonka tarkoituksena on kehittää sellainen teknologia, joka mahdollistaa verkkosivujen saavutettavuuden myös mobiilisti.
”The aim of the three-year project is to develop a host of new software with the potential to make the mobile web as simple to use as the internet. […] The RIAM [Reciprocal Interoperability between Accessible and Mobile Webs] project will draw on the experiences of blind and visually impaired users and the technologies they use to surf the internet, such as screenreaders, in a bid to simplify the content of conventional websites so that they can be accessed via the mobile web.
A core part of the project will be the development of a validation engine which will screen websites to ensure they are accessible and mobile web compatible. The validation engine will work in tandem with a transcoding programme which will de-clutter web pages and reorder them into a web mobile friendly format. Once transcoded the aim is to let the user determine how the pages are displayed on their mobile phone.”
Mutta voisiko olla, että kolmessa vuodessa ehditään jo moneen kertaan oppia tekemään kaikkien saavutettavissa olevia verkkosivuja, jotka sopivat laitteelle kuin laitteelle? (Paistoikohan aurinko päähäni hiukan liian kauan?) Niin tai näin, niin tämänkaltaisen teknologian tarpeellisuutta tuskin kieltää kukaan. Ottaisin yhden vaikka heti, kiitos. [via]
Jaa tämä:
