Taustamusiikkia käyttäjälähtöiselle digitalisaatiolle

Kategoria: Musiikilliset (Page 29 of 34)

Sunnuntaina sataa aina

Päässä soi – ei Scorpions niin kuin Jussilla, vaan Kate.

I still dream of Orgonon.
I wake up crying.
You’re making rain,
And you’re just in reach,
When you and sleep escape me.

You’re like my yo-yo
That glowed in the dark.
What made it special
Made it dangerous,
So I bury it
And forget.

But every time it rains,
You’re here in my head,
Like the sun coming out–
Ooh, I just know that something good is going to happen.
And I don’t know when,
But just saying it could even make it happen.

(Kate Bush: Cloudbusting)

Päämiesainesta

Vanha rakkaus ei ruostu, joten oli mukavaa taannoin kuulla R.E.M.:in julkaisevan uutta materiaalia kokonaisen levyllisen verran. Jo nyt on bändin kotisivuilta kuultavissa ensimmäinen sinkkubiisi Leaving New York. Tajunta ei räjähtänyt, mikä pistää miettimään josko R.E.M. sittenkin on nykykuosissaan omimmalla tontillaan järjestäessään sellaisia tempauksia kuin Vote for Change. Yritin kuvitella minkälainen muusikkojoukko järjestyisi Tarja Halosen taakse, mutta laihaksi jäi kiisseli.

Yllätyksellisempi oli sitten se uutinen, että The Presidents Of The United States Of America elää ja voi hyvin ja on kaikessa hiljaisuudessa tehnyt levyn. Aika hyvin ajoitettu! Kyllä persikat kelpaavat aina.

Pillit pussiin

Ikiaikainen suosikkibändini Limonadi elohopea on pistänyt hanskat naulaan. Sähköpostiviestissä tiedotetaan:

”Kymmenen vuotta tuli tehtyä kaikki vain yhtyeen vuoksi. Monille näytti, että yhtye lepää laakereillaan, vaikka hommia tehtiin raivona koko ajan. On tärkeää lopettaa, ennen kuin tästä olisi tullut poikain saunakerho ja harrastus. Hanat eivät ole ehtyneet, joten musiikkia tullaan varmasti kuulemaan eri muodoissa tulevaisuudessakin. Kiitos kaunis, erityisesti niille, jotka olivat mukana Haarikassa viimeisellä lämpimällä ja henkevällä keikalla. Ystävyys ja musiikki jäävät elämään.”

Kaikki hyvä loppuu aikanaan. Minä jään kaipaamaan, enkä sitä kaipausta osaa sanoiksi pukea.

Lisäys: Merten osaa, niin kuin vähän tohdin ounastella.

Kun on festivaalit

Kun festivaaliorja ajelee yötä myöten juhla-alueelta kotiin väistellen ympäri keskustan kortteleita rellestäviä festivaalivieraita, on ilmassa paitsi kesäistä lämpöä, myös kosolti nostalgiaa. Samaa tunnetta ei saa mistään muualta. Ja muiden muassa juuri se tunne on iso syy siihen, miksi samoihin hommiin jaksaa raahautua vuosi toisensa jälkeen asuinpaikasta ja elämäntilanteesta huolimatta.

Toinen festaripäivä on aluillaan.

« Older posts Newer posts »

© 2024 Matkalla

Theme by Anders NorenUp ↑