Kategoria: Musiikilliset (Page 20 of 34)

Kaupunkilehti Vartin tuoreessa numerossa jatketaan taannoin virinnyttä keskustelua keikkojen alkamisajoista. Ääneen pääsee myös artistin edustaja, kun Emmi kertoo, että aloittaisi keikat mieluiten jo kymmeneltä. Tällä viikolla ilmestyvässä Rumbassa, jos en väärin lehden uutiskirjettä tulkinnut, muutkin muusikot yhtyvät mielipiteeseen. Kaikki siis tuntuvat olevan suloisesti yhtä mieltä, niin yleisö kuin esiintyjätkin, joten mikä tässä maksaa?

Taitaa olla asenteessa vikaa. Vartin jutussa Tavastia-pomo Merimaa pääsee taas toistamaan aikaisempaa mielipidettään siitä, kuinka iso osa keikoista on joka tapauksessa loppuunmyyty, olipa alkamisaika mikä tahansa. ”Meitä kiinnostaa kuitenkin eniten jaloilla annettava palaute. Puolet meidän keikoista ovat loppuunmyytyjä”, Merimaa puolustelee, ja väittää, että kaupungissa on yllin kyllin paikkoja, joissa keikka-ajat ovat aikaisempia. Sopii siis mennä sinne, jos uni maittaa. Ikävä tosiasia vain on se, että ne hoteimmat bändit sattuvat soittamaan pääsääntöisesti juuri Tavastialla, eikä musiikkidiggarille silloin jää juuri muuta vaihtoehtoa kuin virittää tulitikkuja silmäluomiin, jos suosikkinsa haluaa nähdä. Voihan sitä valta-asemaa toki näinkin käyttää. Mielenkiinnolla odotan mihin aikaan Antony & The Johnsons kapuaa lavalle keskellä viikkoa olevalla keikallaan kuun lopulla.

Onko tämä se päivä, josta myöhemmin kysellään: missä olit, kun Tarja Turunen erotettiin Nightwishista?

Avoimen kirjeen lukijat varautukoot ruuhkaan.

Perinteisen paperinen Rumba kopsahti postiluukusta, ja lupaustensa mukaisesti valottaa lisää soittoaikakyselyn yksityiskohtia. Jutussa ääneen pääsevät vuorostaan ne keikkoja järjestävät tahot, joiden ahneutta on yleisesti arveltu syyksi aloittaa keikat pääsääntöisesti ihan liian myöhään, että tavallinen työläinen niitä pystyisi seuraamaan. Mielipiteensä sanovat niin Tavastian, Nosturin, Lutakon, Yo-talon kuin Klubinkin vastaavat.

Mutta mitä ihmettä! Kaikki muut järjestäjät liputtavat aikaisempien soittoaikojen puolesta, osa jopa pitkästi sitä perustellen, ja ovat valmiita vaikka standardisoimaan keikkojen aikaisemmat aloitusajat – paitsi Tavastian Merimaa. ”Väittäisin, että meille tulleen palautteen perusteella tilanne ei ole niin dramaattinen kuin tämä tulos. Me seurataan tässä asiassa sitä, kuinka yleisö äänestää jaloillaan”, Merimaa sanoo. Ja jatkaa: ”Ja onhan se niinkin, että jos bändi on valinnut esiintymispaikakseen yökerhon, esiintyminen tapahtuu yöllä. […] Sanotaan, että kaikki mikä alkaa puolenyön jälkeen on undergroundia. Ja eikös rock’n’rollin kuulu olla vähän undergroundia? Viinanmyynnin kanssa tämä asia ei korreloi millään tavalla. Kun keikan loppumisesta on puoli tuntia, narikassa käy vilske, oli paikka mikä vain tai missä päin maailmaa tahansa.”

Tavastian erityisasemaa rockin pyhäkkönä ja ”Suomen ainoana oikeana rockklubina” ei tarvinne erikseen kerrata. Kun Merimaa vielä samassa lehdessä kruunataan kotimaisen musiikkibisneksen vaikutusvaltaisimmaksi ties kunka monetta vuotta peräjälkeen, voi jokainen tykönään vetää johtopäätöksiä siitä, muuttuuko mikään.

Ilolla pistän merkille, etten ole ainoa iltauninen, töissä käyvä rockin ystävä, sillä yli 4000 musiikin ystävää haluaisi keikka-ajat aikaisemmiksi. Tämä kävi ilmi Rumba-lehden kyselyssä, josta täälläkin taisin mainita. ”Yli 90 prosenttia vastanneista eli 4 375 henkilöä toivoi, että rock- ja pop-konsertit alkaisivat arkisin ennen kello yhtätoista. Halutuin alkamisajankohta keikoille on kello 21, jota toivoi 41 prosenttia eli 1 900 henkilöä. Monissa paikoissa illan pääesiintyjä aloittaa arkisinkin vasta aikaisintaan kello 23. […] Kaksi kolmasosaa vastanneista kertoi jättäneensä keikan joskus väliin liian myöhäisen alkamisajankohdan takia.” Nyt sitten vain peukkuja pystyyn, että myös keikkajärjestäjät huomaisivat tämän.