Taustamusiikkia käyttäjälähtöiselle digitalisaatiolle

Kategoria: Mobiilit (Page 28 of 44)

Käyttökelpoiset oppimisympäristöt

Myrskyn jälkeen ei ole poutasää, mutta älkäämme antako sen häiritä. Sateella voi nimittäin keskittyä vaikkapa opiskeluun, ellei hyvä romaani houkuta rojahtamaan sohvannurkkaan. Sohvannurkastakin voi tosin opiskella jonkin mobiililaitteen avustuksella. Vaikka mobiiliopiskelu, m-learning, onkin vielä uusi ja kehittyvä juttu, voi sen tekniikoihin ja tapoihin perehtyä lukemalla vastikään aiheesta valmistuneen, erittäin laajan ja kattavan raportin: Literature Review in Mobile Technologies and Learning. ”This review provides a rich vision of the current and potential future developments in this area. It moves away from the dominant view of mobile learning as an isolated activity to explore mobile learning as a rich, collaborative and conversational experience, whether in classrooms, homes or the streets of a city. It asks how we might draw on existing theories of learning to help us evaluate the most relevant applications of mobile technologies in education.”

Mutta olipa opiskelun etuliite m tai e, niin tyhjästä eivät käytettävät ja käyttökelpoiset oppimisympäristöt synny. Verkko-oppimisen käytettävyyden testaaminen on oma taiteenlajinsa, jota valotetaan Usability Testing for E-Learning -artikkelissa. Verkko-opiskelussa käytettävyyden painopiste on opittavuudessa ja etenkin käyttökelpoisuudessa, joka usein unohdetaan. ”One often-forgotten piece of usability is usefulness. The product not only must be easy to use, but it also should serve a purpose. In the development of e-learning courses, usefulness is measured as part of the needs assessment for the course – a step that often is rushed because of time and budget constraints.” Ihan kaikkea ei verkossa voi eikä kannata opiskella, mutta sisällöllisiin seikkoihin ei jutussa juuri puututa, vaikka siinä monta hyödyllistä testaustapaa läpi käydäänkin.

Käyttäjää tutkimassa

uiGardenissa pölistellään arkistojen aarteita, kun kierrätykseen on saatu Cooperin sivuilla jo vuonna 2001 julkaistu Making use of user research. No, hyvää kannattaa tietysti kierrättää. Vaikka artikkelissa onkin ihan pätevää asiaa käyttäjätutkimuksen menetelmistä, niin sitä vaivaa lievä yksioikoisuus: käyttäjiä voi toki tutkia muutenkin kuin käytettävyystesteillä tai etnografisesti kentällä. Minne unohtuivat esimerkiksi haastattelut ja kyselyt? Jos oikein haluaisi pilkkuja viilata, niin otsikko voisi mieluummin olla Making use of usability research, ja sittenkin sisällöstä jäisi puuttumaan olennaisia tutkimustapoja. Nillityksestä huolimatta kuitenkin oiva peruspaketti testaamisesta ja etnografiasta.

Käyttäjiä tutkitaan monista muistakin syistä kuin käytettävyyden testaamismielessä. Yksi syy on kartoittaa käyttötarpeita, josta konkreettisen esimerkin esittää Mobile vs. Desktop design: an example -artikkeli. ”This design, based on the users’ needs in different contexts, can not be achieved by simply indicating which parts of a page should be published to a mobile.”

Pyy maailmanlopun edellä

Joensuussa tarjoutui jälleen tilaisuus hypistellä järkevän kokoista kännykkää, joka on palvellut omistajaansa uskollisesti jo monta vuotta. Yhtä monta vuotta minäkin olen sitä kohdalle osuessa käpälöinyt, sillä niin kuin minua tuntevat tietävät, kännyköiden tuntuma ei ole ihan yhdentekevä juttu. Vasta ihan viime aikoina olen lakannut kaipaamasta antenneja, sillä etenkin Ericssonin mallien antennit saivat aikanaan sydämeni sykkimään. Juu, perversionsa kullakin.

Mutta jos perversiot jättää sikseen, on kännyköiden ja muiden aparaattien alati pienenevä koko myös käytettävyyden ja etenkin ergonomian suhteen ongelmallinen. Todistettavasti suunnittelijat kiinnittävät kumpaankin asiaan huomiota, mutta ei tarvita maalaisjärkeä kummempaa havainnointimenetelmää tajutakseen, että lapiokätisen hyppysissä nykyiset tikkuaskimallit ovat lähinnä haasteellisia, eivät hyödyllisiä. Tosin täytyy samaan hengenvetoon todeta, että viime aikoina olen nähnyt monien miesten vaivihkaa palanneen käyttämään kommunikaattoreita ja muita isompia malleja pienten käkänöiden sijaan. Muistan entisen esimieheni esitelleen joskus innoissaan paidantaskuun hukkuvaa puhelinta, joka näytti enemmänkin sytkäriltä, mutta niinpä vain viimeksi tavatessamme taskusta löytyi jo huomattavasti kookkaampi malli. Ehkä käytännöllisyys sittenkin ajaa trendien ohi.

Pohdiskeluun innoitti: Ergonomics and Usability of the Incredible Shrinking Cell Phone.

Työpöydät kirjahyllyiksi, yksilö yhteisöksi

Mobiiliajan verkkolehti TheFeature on haastatellut Aaron Marcusta, pitkän linjan ammattilaista, jonka erityisalaa on käyttöliittymien kulttuuristen erojen tutkiminen etenkin mobiililaitteissa. Culturally Aware Communications -artikkelissa Marcus valottaa viimeisimpiä tutkimustuloksiaan mm. Japanista ja Intiasta, joissa länsimaisella suunnittelulla ei pitkälle pötkitä. Käyttöliittymäsuunnittelusta on tulossa melkoista akrobatiaa, mikäli samaa tuotetta halutaan markkinoida useammissa maanosissa: toisaalla halutaan yhteisöllisyyttä edistäviä ominaisuuksia, toisaalla pidetään viimeiseen saakka kiinni yksityisyydestä. Kiinnostavimmat poiminnat (lihavoinnit allekirjoittaneen):

”Societies such as Germany and Japan have a low tolerance and will therefore continue to demand more buttons, functions and options on their mobile devices. Most UIs have been developed with this type of user population in mind. However, other cultures, such as the US, will most certainly demand the polar opposite. That will mean designers must change device concepts to offer fewer choices and make more decisions on behalf of the user.”

”The fact that we design for the mobile phone as if it were an extension of the desktop is an approach that companies will have to change if they want to address the mobility needs of other cultures. The desktop metaphor makes no sense in India, for example, because most people don’t have desks! They have bookshelves and, if some company would develop a fundamental set of metaphors around books, chapters and pages, as at least one Indian usability analyst has proposed, then it might be a much more appropriate and popular.”

”We can be quite sure that the Western metaphors that have so far dominated UI design, such as a function-oriented approach to communications, will give way to a need to adapt to Eastern thought that centers on group communications and relationships.”

« Older posts Newer posts »

© 2024 Matkalla

Theme by Anders NorenUp ↑