Taustamusiikkia käyttäjälähtöiselle digitalisaatiolle

Kategoria: Mobiilit (Page 21 of 44)

Muotia, mobiileja, avokonttorielämää

Viikonlopun aikana on tullut lueskeltua artikkeli jos toinenkin.

Kännykkä on muuttanut ihmisten välistä kanssakäymistä ja sosiaalisia sääntöjä, mutta niin tekee myös langaton yhteys: Wi-fi set to re-wire social rules. ”The divide that separates people from their online lives will utterly disappear. Instead of leaving behind all those net-based friends and activities when you walk out of your front door, you will be able to take them with you.”

Saavutettavuuteen liittyy monenlaisia harhaluuloja ja jopa väärinymmärryksiä. 5 Common Misconceptions about Web Accessibility esittelee niistä viisi. Oikaistaan tässä yksi: saavutettavuus ei ole kaneli, jota ripotellaan valmiin puuron päälle, vaan maito, johon puuro keitetään.

Vähintään yhtä tärkeää kuin tuntea jokin brändi nimeltä, on tuntea tuote myös ulkonäkönsä ja käyttöominaisuuksiensa puolesta. Motorolan johtaja valottaa prosessia, joka tekee Motorolan tuotteista tunnistettavia – ja haluttavia: Weaving Design into Motorola’s Fabric. ”So, I don’t see the customer experience as a vast amount of things. It’s about how you feel about your device; it’s about the physical piece; it’s about the software in your fist; it’s about the connectivity to services. These things make up the whole experience, and the desirability of the physical device is a big piece of that.”

Kaikenlaiset mukana kannettavat laitteet ovat saaneet muotisuunnittelijat ymmälleen. Oscar-gaalassakin nähtiin taskuilla varustettuja iltapukuja, mutta mihin voi tavallinen Matti Meikäläinen iPodinsa luontevasti sujauttaa? Haute Pockets kertoo siitä, kuinka muodin on joskus seurattava käyttäjiä, eikä päinvastoin.

Avokonttoreissa leipäänsä ansaitsevat ovat saaneet kokea kuutioiden riemun nahoissaan jo yli 30 vuotta, eikä loppua näy. Edes alkuperäinen suunnittelija ei ole enää ihan varma siitä, kuinka hyvä idea oli istuttaa ihmiset niihin: Cubicles: The great mistake. Jos tuntuu siltä, ettei mikään ole vuosien saatossa muuttunut, kannattaa katsastaa artikkelin yhteydessä oleva kuvagalleria. Kuutioissakin on näemmä omat trendinsä!

Mobiilipalveluiden luvattu maa

Tänä aamuna bussipysäkillä seistessäni mietin, että se taho, joka on joskus suunnitellut pysäkkikohtaisten aikataulutietojen tuomista kännykkään ei takuulla ole testannut ideaansa puolihämärässä lumituiskussa, kymmenen asteen pakkasessa, villavanttuut kädessä.

Jos sen palvelun nyt edes sattuisi puhelimeensa saamaan.

Töitä vailla?

Mobiiliguru Howard Rheingold kaipaa assistenttia, ja vaatimukset kandidaatille ovat kyllä vertaansa vailla:

”No need to find out the details if the idea of being my assistant doesn’t seem like a great opportunity to learn. […] I want someone who already has some idea of what I’m about. For some people, the opportunity to work with and learn from me will be more attractive than the money. […] You need to be comfortable with apprentice-type work: some of the work will be highly abstract and will require your higher thinking capacities and challenge your creativity; some of the work will be apprentice-type errand work. The kinds of things I write about should interest you.”

Tässähän työntekijän melkein jo pitäisi maksaa siitä onnesta, että pääsee herra Rheingoldia auttamaan. No, onpahan ainakin rehellinen. Vastaavaa asennetta olen kyllä havainnut joissakin yrityksissä ihan kotomaan kamarallakin, valitettavasti.

Teknisromanttista ystävänpäivää

MildebergiusYstävänpäivää ei pääse pakoon minnekään, eikä ole tarviskaan. Itse tosin olen sen koulukunnan kannattaja, jonka mukaan jokainen päivä on ystävänpäivä – jotkut tosin ehkä enemmän kuin toiset.

Joillekin tahoille teknologiasta tuntuu tulleen lähes ihmisten veroinen ystävä. Tiedän montakin ihmistä, jonka kännykkä ei ole koskaan metriä kauempana – kuinka moni ihminen pystyy samaan? Elinikäinen kumppani, ei petä eikä hylkää. Japanissa puhelimia jo pussaillaan; olkoonkin, että kännykkä toimii vain rakkauden välikappaleena. Varautukaa siihen, että näky yleistyy meilläkin. Ai ei vai? No, en minäkään olisi 10 vuotta sitten uskonut joutuv saavani kuulla ruuhkabussissa yksityiskohtaista tilitystä elämän intiimeistä hetkistä. Siihen verrattuna lentosuukkoset ovat leikkiä vain.

Internetiinkin on monella suhde, usein vielä viha-rakkaus-sellainen. Ehkä siksi A List Apartin uusi numero on omistettu kokonaisuudessaan sekä netin vihaamiselle että sen rakastamiselle. Syitä kumpaankin on monia, mutta tänään keskitytään mieluummin jälkimmäiseen. Vaikka näin: ”After all these years, it’s true: I still love the web. 2006 will show that it will always be about the humans: beyond the code, the hype and the acronyms.”

(Kuvassa on helmikuun potretti rakkaasta Mildebergius-kalenteristani, joka on yksi monista, ja samalla yksi, jonka unohdin listata…)

« Older posts Newer posts »

© 2024 Matkalla

Theme by Anders NorenUp ↑