Taustamusiikkia käyttäjälähtöiselle digitalisaatiolle

Kategoria: Mobiilit (Page 18 of 44)

Ubiikki uni

Tampereen yliopisto järjesti toukokuun puolessavälissä Ubiikki Uni 2012 – Commarit valtaavat yliopistot? -seminaarin yhteistyössä Yleisradion kanssa. Seminaarissa puhuttiin ei unesta, vaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tulevaisuudesta, ja aiheina olivat mm. mobiiliblogit, Web 2.0 ja Yleisradion ubiikkikokeilut. Harmittelin, kun en päässyt paikalle, mutta nyt seminaarin materiaalit sekä raportti ovat verkossa kaikkien ulottuvilla.

Personoitu, ikioma

Olen suuri personoitujen palveluiden ystävä, ja mielelläni muokkaan kaikki mahdolliset verkko- ja muutkin palvelut mieleisikseni. Tausta-ajatus on, että omat preferenssit jotenkin tehostavat käyttöä ja tekevät siitä henkilökohtaisemman tuntuisen, helpommin omaksuttavan, ”oman”. (Samalla olen taipuvainen uskomaan, että tämä on osasyy saamani spämmin määrään, sillä personointi onnistu harvoin ilman sähköpostiosoitteen luovuttamista. Mutta se on toinen juttu se.)

Mitä ilmeisimmin en ole tykkäämisessäni yksin, sillä huomenna Oulussa tarkastettavan väitöksen mukaan ihmiset suhtautuvat mukautuviin palveluihin myönteisesti. Otsikolla Assessing the usage of personalized web information systems (pdf) tehdystä väitöksestä selviää myös mm. se, että ulkoasun personointia ei pidetä tärkeänä, vaan sisältö on ykkösjuttu – ja nimenomaan itse valittu, ei valmiiksi tarjottu sisältö. Niin hyödyntämiseen liittyvillä tekijöillä kuin käytön miellyttävyydelläkin oli myös vaikutusta palvelun hyväksyttävyyteen.

Näppituntumalla sanoisin, että tarjolla kuitenkin on enemmän sellaisia palveluita, joiden ulkoasua voi muokata sisältöä enemmän. Toisaalta esimerkiksi fonttikoon määrittely personoinnoin yhteydessä on hyvinkin tarpeellinen ominaisuus monilla sivustoilla. Tutkimus ei ota kantaa mobiilipalveluihin, mutta ainakin oman kokemukseni perusteella esimerkiksi kännykän personointi on pitkälti ulkoasupainotteista teemoineen ja taustakuvineen. Viime aikojen keskustelujen perusteella tarvetta kuitenkin olisi siihen, että sisältö ja toiminnot olisivat helpommin muokattavissa, ja yleensä yksinkertaisempaan suuntaan. Yksinkertaistaminen kun lienee kuitenkin se personoinnin johtoajatus: poimitaan suuresta massasta itselle tarpeelliset elementit. Auttaisikohan se helpottamaan monimutkaisten puhelinten kanssa ahdistuvia käyttäjiä?

Aina on mahdollisuus

”Onko siinä sähköposti?” kysyin ystävältä, joka oli nostanut puhelimensa kahvilan pöydälle, ettei se raasu itkisi yksin ikäväänsä käsilaukun uumenissa. Onhan seurassa läsnä ja esillä oleva kännykkä vähän kuin puuttuva kolmas jäsen, virtuaalinen henkilö, joka saattaa aktivoitua millä hetkellä hyvänsä. Ja kuinka epäkohteliasta olisikaan jättää sitä huomiotta! Sehän suorastaan kerjää sitä, varastaa senkin huomion, joka ei sille kuuluisi.

Ystävä ei tiennyt vastausta kysymykseen. ”Entä tämä ja tämä ominaisuus”, jatkoin, ja ystävä pudisteli päätään; naureskeli vaivaantuneesti, ettei ollut koskaan jaksanut ottaa moisesta selvää. (Jos kyseessä olisi ollut mies, olisin jo tässä vaiheessa saanut vartin esitelmän kaikista erityistoiminnoista ja lisähärpäkkeistäkin. Kokemusta on.) ”Puheluiden ja tekstiviestien lisäksi käytän vain kalenteria ja herätyskelloa”, hän puolustautui, vaikka laitteessa olisi ollut ominaisuuksia vaikka muille jakaa. No, mitäpä niitä käyttämään, jos niitä ei tarvitse. Ihan ymmärrettävää, ja luullakseni hyvin yleistä. En minäkään käytä kaikkia puhelimeni hienouksia – käytätkö sinä?

Luin taannoin jostain, että tosiasiassa 3G-puhelinten ostajistakin aniharva surffaa urakakseen kännykällä, koska se on (vielä) niin tavattoman hidas ja käyttöliittymä tahmea. Kuka laajakaistaan ja tietokoneen toimintanopeuteen tottunut haluaa kuluttaa aikaansa mobiilimaailmassa, jossa näkymäkin on niin kovin pieni ja harvat sivut mobiilisti toimivia? Viimeisintä teknologiaa edustavan laitteen omistaminen on vähän sama juttu kuin millä olen perustellut itselleni Helsingissä asumista: on mahdollista tehdä monenlaista. Helsingissä asuessa on kaiken mahdollisen kulttuuri- ja palvelutarjonnan äärellä, mutta tuleeko niistä käytettyä edes murto-osaa? Eipä tule. Välillä toisaalla asuessani kaipasin käyttämättömiä mahdollisuuksiani. Älytöntä.

Puhelimessani, joka ei enää edusta alkuunkaan viimeisintä tekniikkaa, on mm. kamera, videonauhuri, pelejä, multimedia- ja pikaviestien lähetysmahdollisuus, äänitysmahdollisuus, sähköposti, musiikkisoitin, internet-selain (useampia), 72 megatavun laajennettava muisti, USB-liitäntä, langaton Bluetooth sekä mahdollisuus katsella videokuvaa verkosta suoratoistona ja asentaa lisää ohjelmia, jos entiset sattuisivat loppumaan. Kaikkia olen kokeillut, harva on jäänyt käyttöön. Miksi? En joko tarvitse niitä tai käyttökokemus on sen verran kankea, että hoidan hommat mieluummin jollain muulla tavalla. Olisinko valmis vaihtamaan takaisin johonkin yksinkertaisempaan, vähemmän ominaisuuksia sisältävään malliin? En takuulla. Sellainen on ihmisen mieli.

Puhelinpersoonallisuus

On aina yhtä hauskaa saada lukea tutkimuksia siitä, mitä minkäkinlaisen käkättimen käyttö kertoo ihmisestä. Viimeisin kännykkätutkimus pistää käyttäjät halki, poikki ja pinoon sen suhteen, onko luuri simpukkamallia, onko siinä kamera, soittoääniä, koristeita ja monta muuta asiaa. Ohessa muutama allekirjoittaneeseen sopiva, joskin varsin naiivi, poiminta ”tuloksista”:

  • If you have a candy bar style phone: You’re the old-fashioned type. Simplicity is your style. You don’t need to spend money.
  • If you have ring tones: You dare to be different. You are not concerned what people say, are hip to music and like making a statement about yourself.
  • If you text message: You love being in touch everywhere and anytime, even when you shouldn’t, like at meetings. You can be elusive. You like having people wonder what you’re up to.
  • If you use your phone as a camera: You enjoy spontaneity. You probably send postcards to friends and family from every vacation spot. Your life is an open book and you use the camera to share it.

Vanhanaikainen, check; erilainen ja hip, no jaa; en halua olla aina tavoitettavissa, eikä spontaanisuus varsinaisesti ole ensimmäinen sana, jolla minua kuvataan. Mutta postikortteja tunnustan lähettäväni aina ja kaikkialta, oli loma tai ei. [via]

Hiljaisuus kauneinta musiikkia on

Tiedättehän ne hajamieliset lajitoverit, joilla on aina vaikeuksia muistaa sulkea puhelin tai edes vaimentaa se tärkeiden tilaisuuksien ajaksi? Ei ole ihan kerran tai kaksi, kun olen saanut tuntea myötähäpeää puhelimen pirahtaessa tai piipatessa kovaäänisesti kesken elokuvan tai palaverin. Koska meille ihmisille tuottaa hankaluuksia ottaa ympäristötekijät huomioon, ovat fiksut tutkijat kehitelleet puhelinteknologiaa, joka automaattisesti tunnistaa lähimaastossa olevat ihmiset ja toiset puhelimet, ja osaa sen mukaan vaieta tai pitää ääntä:

”The idea here is to use physical proximity to other users as the clue for the system to recognize
involvement. If a user is within a certain distance from another user, the two users’ mobile phones set up an ad-hoc network between them and exchange information. In its simplest form, close proximity to
another user would tell both users’ phones to switch to silent mode.

If one of the user’s phone is in silent mode for some reason, the other adopts the same behavior. If several users are in the close vicinity, their phones are also ‘infected’. Hence, in this scenario, appropriate notification modality would spread like a virus from phone to phone. Without requiring specific user activity, phones would automatically go to silent mode if their users would enter into close proximity of other users, and likewise, if a user’s distance to the group expands (e.g. leaving the meeting room, saying goodbye on the street and walks away, etc.) the system would go back to sound notification.”

Markkinoille tuote ei kuitenkaan ennätä välttämättä koskaan, sillä se vaatisi ainakin paria uutta teknistä standardia ja viestintäprotokollan hyväksymistä, monesta muusta liikkuvasta osasta puhumattakaan. Niistä vähäisin ei ole kysymys siitä, mitä tapahtuu, jos ja kun mobiililaitteet alkavat ohjata ihmisten elämää, eikä päinvastoin. Joidenkin kohdalla tämä tosin tuntuu olevan todellisuutta jo nyt.

Lue lisää: Meeting in Quiet: Choosing Suitable Notification Modalities for Mobile Phones

« Older posts Newer posts »

© 2024 Matkalla

Theme by Anders NorenUp ↑