Taustamusiikkia käyttäjälähtöiselle digitalisaatiolle

Kategoria: Mobiilit (Page 10 of 44)

Tässä tilassa

Kontekstiherkkyyden on sanottu olevan pelastus alati monimutkaistuvien kännyköiden kanssa elämiselle: kontekstille herkät mobiililaitteet ovat tietoisia käyttötilanteesta ja osaavat mukautua niihin niin, ettei käyttäjän välttämättä itse tarvitse olla perillä puhelimensa jokaisesta ominaisuudesta. Silloin kännykkä osaisi esimerkiksi itse mykistää itsensä, jos käyttäjä ei ymmärrä tai osaa sitä tehdä.
Käytettävyyden suhteen kontekstiherkkyys tietenkin asettaa omat haasteensa, joita Jonna Häkkilä on tutkinut viime perjantaina hyväksytyksi väitökseksi saakka. Usability with context-aware mobile applications. Case studies and design guidelines -väitöskirjassa [pdf] kartoitetaan kontekstiherkkien mobiilisovellusten potentiaalisia käytettävyysongelmia ja lähestytään aihetta tapaustutkimusten kautta, jotka tarkastelevat erilaisia näkökulmia ihmisen ja koneen vuorovaikutuksessa.

Tulokset pähkinänkuoressa:

”When designing context-aware applications, the two fundamental issues affecting the usability must be taken into account. Firstly, one has to carefully consider if context awareness adds value to the application. Because context-awareness inevitably includes dealing with uncertainties that can be traced down to the underlying SW and HW solutions, it also employs risks which threaten the ideal of a 100% correct and reliable device behavior. Therefore, as there are risks, there also has to be benefits to make context awareness feasible. We must bear in mind that it may not suit all application types.

Secondly, the user-centric design approach must be emphasized. Involvement of users in different phases of the design process, carrying out usability tests, and testing the application in authentic environment become especially important. […] On the other hand, testing the application in authentic environment is important due the fundamental nature of context-awareness. Functionality of context-aware applications cannot be reliably evaluated if it is separated from the context itself. The use context involves variables that alter and may sometimes change in unexpected manner, affecting the behavior of the device. Hence it is important that the testing take place in the kind of environment where the application is intended to be used.”

Kännyköiden kontekstiherkkyydestä aikaisemmin:

Luuri soi

Tero Lehto kirjoittaa asiaa kännyköiden soittoäänistä, jotka usein tuppaavat särkemään korvia särinällään ja kehnolla äänenlaadullaan, jos itse kappalevalinta ei sitä muutoin tee.

”Rätisevä monoääninen musiikkikappale pärähtää soimaan, kun työkaverin kännykkä on jäänyt yksin pöydälle. Taas on haettu uusia soittoääniä. Vaan voi itku, miksi nuo kaupalliset soittoäänet ovat niin korvia särkevän heikkolaatuisia?”

Niin tuttua! Koska etsin jatkuvasti Teron lailla kännykkääni riittävän rätinätöntä, mutta silti miellyttävää soittoääntä, olen joutunut kuuntelemaan ja kokeilemaan mitä hirveimpiä esityksiä, ja silti tyytymään kompromissiin, joka sekin volyymin ollessa riittävän suurella saa veren vuotamaan korvakäytävistä. Ainakin omassa käytössäni olen havainnut, että soittoääninä toimivat parhaiten suhteellisen simppelillä melodialla varustetut kappaleet, joihin ei ole tungettu joka raidalle tavaraa eikä etenkään massiivista lyömäsoitinarsenaalia. Sellaiset saattaa vielä pystyä erottamaan myös silloin, kun kännykkä on jossain repun pohjalla, eikä ääni sekaannu ympäristön hälyyn.

Silloin kun aidoista soittoäänistä ei kukaan vielä ollut kuullutkaan, toimi Leevi & The Leavingsin En tahdo sinua enää useamman vuoden uskollisena kumppaninani, mutta sen jälkeen vaihtuvuus on ollut tiheämpää. Iron Maidenin Aces High -kitarariffi toimi sekin aikansa (myös mukavana muistona menneistä), mutta truetone-muotoon puristettuna senkin viehätys on kadonnut. Tällä hetkellä koeajalla on Red Hot Chili Peppers ja Suck My Kiss -intro, mutta vaikka kyseinen pätkä onkin mitä mainioin, ei sekään toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Tero kyseleekin suosituksia parhaista (ilmaisista) soittoäänistä, ja minä voisin tehdä saman tempun. Mikä soittoääni sinulla on puhelimessasi ja miksi?

Kädelläni

todellinen kosketusnäyttöEn muista että mikään tuotejulkaisu olisi herättänyt yhtä paljon polemiikkia kuin iPhone eilen (ja epäilemättä vielä koko vuoden 2007), eikä vähiten sen kosketusnäytön vuoksi. Kosketusnäyttö on monessa kohdassa käytettävyydeltään ongelmallinen, niin kuin monissa blogeissa on jo ehditty syystäkin huomioida. Palautteen puuttuminen lienee se yleisin kritiikin aiheuttaja, kun ”normaalia” napin painamisen tunnetta ei tulekaan, eikä sitä myöten varmuutta siitä, osuiko painallus oikeaan kohtaan tai johtiko se mihinkään toimintaan.

Siksi hymyilytti törmätä Yanko Designin kosketuksella toimivaan, puettavaan mobiililaitteeseen, jossa näppäimistö on jokaisen omassa kädessä, jota sopii sitten omin sormin kosketella. Käsi kun kuitenkin on kommunikointitavoista tavallisin.

”Human hand is the most basic communication method. For easier and simpler controls, it uses the instinctive input method ’finger joint’. Excluding the thumb, each finger joint makes up twelve buttons, with ’the knuckle button’, using the cell phone’s 3X4 keypad, likely being the most popular input method.”

Käyttökokemus pakkasessa saattaa osoittautua epämiellyttäväksi, veikkaan. [via]

iPuhelin, osa 2

Vielä vähän juttua Applen iPhoneen liittyen:

Apple’s new mobile experience -artikkelissa on hyvän pohdinnan lisäksi myös erinomainen kuva (Applen saitilta) uudesta puhelimesta, joka eittämättä mullistaa mobiilimaailmaa, vaikka osoittautuisikin käytännössä sudeksi. Oma tuntumani nyt, kun olen kahlannut läpi kenties sata juttua iPhonesta kommentteineen ja kuvineen on se, että ainakin iPhone näyttää hienolta, ts. ulkoasunsa myötä se tekee selvän pesäeron muihin markkinoilla oleviin puhelimiin, mutta itse en välttämättä ole kovin ihastunut sen ohuuteen (vrt. Razr), eikä kameran megapikselimääräkään juuri lämmitä. Pikkuisen askarruttaa myös kosketusnäytön käyttäminen käytännössä – voi sitä sormenjälkien ja muiden tuhrujen määrää! Jo nykyisellään kännykkäni iso ruutu on jatkuvasti klähmässä, vaikkei sitä juuri tarvitse sormeilla. Sitten kun kävi vielä ilmi, ettei iPhonessa ole 3G:tä, alkoi into jo latistua. (Lisäys: 3G tulee kuulemma loppuvuodesta.) Mutta yhä edelleen haluaisin kokeilla minkälainen on Applen puhelimen käyttökokemus ihmiselle, joka ei ole millään muotoa mac-fanaatikko, eikä suoriudu kunnialla edes iPodin käytöstä. Olisiko iPhonesta murtamaan vastarintani?

« Older posts Newer posts »

© 2024 Matkalla

Theme by Anders NorenUp ↑