Kategoria: Meemit ja testit (Page 20 of 88)

Viikkovitoselle on aurinko paistanut päähän.

1. Joko on talviturkki lähtenyt (missä, koska, miten tai miksei)?
Häpeäkseni on tunnustettava, että talviturkki on moninkertaisena niskassa. Ei siis ihme, että on kuuma. Uskooko kukaan, jos sanon, etten vain ole saanut aikaiseksi?

2. Joko on terassilla istuttu/puistossa dokattu (missä, koska, miten tai miksei)?
Puistossa on istuttu, kuten myös terassilla, mutta pullossa/lasissa on ollut vain kilttejä virvoitusjuomia. Sama trendi jatkunee läpi kesän.

3. Joko on kesän menemiset suunniteltu (mitäs ajattelit tehdä)?
Kesään kuuluu olennaisesti suunnittelemattomuus. Festareita lukuunottamatta kaikki on siis auki.

4. Joko on savuttomat baarit testattu (missä, koska tai miksei)?
Kyllä, testattu on! Perjantai-ilta Tavastialla oli oikein miellyttävä kokemus.

5. Joko on kesäkissa hankittu (kerro lisää!)?
Kissaa ei sovi ottaa vain kesäksi, vaan kyllä siitä on pidettävä huolta ympärivuotisesti, jos meinaa. Sellainen aikomus minulla ainakin on.

Pitihän minunkin, kun kerran kaikki muutkin:

Tosielämässä en haluaisi palata pulpettiin – en, vaikka nykyelämässä kuinka saisin historiasta kympin. Sitä ei nimittäin kouluaikoina olisi todellakaan voinut tapahtua. No, ehkä nuo muutkaan kohdat eivät menneet ihan yksi yhteen…

Valokuvatorstai:

”Oliverille kukat ovat aina olleet paitsi rakkauden, myös elämän ruokaa. Kukat joita voi katsella ja haistella, joiden kanssa voi elää niiden lyhyen elinkaaren ajan, ne ovat oma nautinnon lähteensä, loputtoman antoisa. Hän ei ymmärrä ihmisiä, jotka eivät rakasta kukkia tai pitävät niitä vain somisteina, kuten koristetyynyä tai jotain Hummelin posliinihahmoa. Hän ei ymmärrä ihmisiä, jotka pahoinpitelevät kukkia saadakseen uutetta jota sitten hierovat ihoonsa kuin sotasaalista ja jättävät jälkeensä teurastettujen kukintojen raatoja. Hän tietää että nämä ovat äärimmäisiä, dramaattisia näkemyksiä eikä siksi puhu niistä kovin usein, mutta häntä ihmetyttää, että maailmassa jossa mielihyvä on niin vähissä, ihmiset eivät näe kukkia osana ratkaisua, eivät tajua että oppimatta jäänyt läksy niiden ihanuudesta erottaa ihmiset toisistaan, ihmiset ja maan toisistaan, ihmiset ja iankaikkisen toisistaan.”

(Jean Hanff Korelitz, Valkoinen ruusu – Tammi 2006, suom. Laura Jänisniemi)

Hassua, kuinka juuri eilen kukkia ihaillessani ajattelin, että milloinkahan valokuvatorstain aihe liittyy kukkiin.

Valokuvatorstai: Yksi

Viikkovitonen vihertää.

1. Mitä teet vanhoilla aikakauslehdillä (annatko pois, säästätkö niitä, vietkö ehkä landelle pikkulan viihdykkeeksi vai jotain muuta)?
Sehän riippuu ihan lehdestä. Joitakin lehtiä säästän siiheksi kunnes hyllytila loppuu tai muutan majaa, jotkut heitän kierrätykseen siinä vaiheessa kun uusi ilmestyy. Haaveenani on jo kauan ollut, että saisin vietyä aikakauslehtiä terveyskeskuksiin tai vanhainkoteihin, mutta johonkin saamattomuuteen sekin on aina kaatunut. Jotkut lehdet luovutan ilolla uusille lukijoille, jos tulevat hakemaan (painavat aika tavalla). Nytkin olisi aika monta vuosikertaa erinäisiä lehtiä tarjolla.

2. Onko sinulla bioroskista ja käytätkö sitä (miksi)?
Vihdoinkin tässä asunnossa on, ja kyllä, kyllä käytän sitä. Jos voin tehdä jotain, edes vähän, ympäristön eteen, niin miksen tekisi.

3. Kierrätätkö kaiken minkä voi kierrättää (miksi)?
En varmaankaan. Esimerkiksi muoveja on hankala viedä mihinkään järkevään paikkaan.

4. Vaikuttavatko vihreät arvot hankintoihisi ja tekemisiisi (miksi)?
Liian vähän. Mutta silti kuuntelen kauhulla vanhemman sukupolven juttuja esimerkiksi vaatteiden heittämisestä roskiin.

5. Katsoitko telkusta viime viikolla elokuvan Epämiellyttävä totuus (jos katsoit: mitäs pidit, jos et: miksi et)?
Meni ohi koko elokuva, eli en katsonut. Mutta saan ehkä vielä joskus uuden tilaisuuden.