Tänään on tarjolla kaksi viikkovitosta samaan rahaan. Tosin näistä kesäksi kevennetyistä versioista ei tule yhteensä kymmentä vastausta vaan vain kaksi.
Listaa viisi vinkkiä miten saa ajan riittämään kaikelle sille mitä ihmisen on tehtävä (vai onko niin että aika oikeasti aina riittää, kyse on vain ihmisestä itsestään ja tämän osaamattomuudesta hoitaa asioitaan tehokkaasti)?
Ajan riittäminen on selkeästi priorisointikysymys. No, eihän se aika aina silti riitä, mutta tärkeysjärjestykseen asettaminen helpottaa kummasti, ellei satu olemaan sitä tyyppiä, että kaikki on tehtävä heti ja mielellään yhtä aikaa. Siitä ei yleensä seuraa mitään hyvää, vaan paljon puolittaista huseeraamista. Oma simppeli tapani on kirjoittaa listoja ja ruksata yli tehdyt tehtävät – jos siis niiden määrä ylittää normaalin aivokapasiteetin käsittelykyvyn, ja jos lyhyessä ajassa pitää tehdä paljon pieniä asioita.
Mutta sitten on asioita, joita ei voi mihinkään listalle laittaa, niin kuin ihmissuhteiden hoitaminen ja omasta terveydestä huolehtiminen. Niiden soisi menevän kaiken muun yli. Aikaa niillekin on varattava, ja etenkin niille. Ehkä siksikin varaan asioiden hoitamiselle aikaa mieluummin vähän liikaa kuin liian vähän, että siellä välissä ehtii hengittää ja Jaikua lainatakseni: jutella rakkaan ihmisen kanssa.
(Kuva: Where did the time go? via Tira)
Kerro joko tulevan morsiamen/sulhasen, bestmanin, muun polttariporukan tai ehkä taksikuskin tai ohikulkijan näkökulmasta paras, huonoin, vaikuttavin, hauskin ja varoittavin muistosi polttareista.
Olen ollut mukana muutamissa polttareissa vain tullakseni täysin vakuuttuneeksi siitä, että en koskaan halua omalle kohdalleni moisia. Maailmassa on rajallinen määrä (myötä)häpeää, ja mitä polttareihin tulee, niin kiintiöni taitaa olla täynnä.
Tykkää tästä:
Tykkää Lataa...
