Olen viime aikoina haikaillut kovasti en niinkään menetettyä nuoruutta, vaan nuoruusvuosien musiikkia, joka tuppaa olemaan pääasiallisesti tallennettuna kuolleille ja kuopatuille c-kaseteille. Kaseteille on ikuistettu mm. Kauko Röyhkän miltei koko tuotanto ennen Tyttöjen ystävää, josta suurinta osaa on turha yrittää saada mistään nykykuunteluun sopivammassa muodossa. Toki kaseteissa on oma historiallinen viehätyksensä, etenkin niissä, joissa biisien aluissa ja lopuissa voi kuulla Rockradiota tai Nuorten sävellahjaa, mutta niin vain on meikäläisestäkin tullut sikäli kärsimätön ja mukavuudenhaluinen, että kasettien kuuntelu tuntuu ylitsepääsemättömän työläältä. Vinyyleissäkin on tekemistä, mutta niissä sentään näkee missä yksi biisi loppuu ja toinen alkaa.
Olen penännyt alalla olevilta ystäviltä tietoa siitä, kuinka kasetteja voisi saattaa kuulijaystävällisempään muotoon, ts. joko cd-soittimessa tai tietokoneella tms. soitettavaksi, mutta vastaukset ovat aina antaneet ymmärtää, että tarvittaisiin turhan monta teknistä vimpainta ja tietotaitoa, että musiikin konvertointi onnistuisi. Toki konvertoinnin voisi ostaa maksullisena palveluna, mutta hintapyynnöt ovat olleet sitä luokkaa, että olen mieluummin veivannut nauhoja dekissäni, kun niistä vielä ääntä lähtee.
Mutta kas, tänään sain kuulla Plus Deck Cassette Converter -laitteesta, jolla homman voisi hoitaa itsekin. Reilun sadanviidenkympin hinta ei tunnu pahalta, kun ottaa huomioon, että kellarissani makaa kasetteja satamäärin odottamassa toimenpiteitä tai ainakin kunnioittavampaa arkistointia. Ihan en ymmärrä sitä voiko laitteen yhdistää läppäriin vaiko vain pöytäkoneeseen, mutta tärkeintä se, että moinen härveli ylipäätään löytyy. Varmaan joku lukija tietää sanoa vielä lisääkin – tai on tietenkin kuullut aiheesta jo ajat sitten. Minulle tämä oli iloinen uutinen! [via]
En muista että mikään tuotejulkaisu olisi herättänyt yhtä paljon polemiikkia kuin 
Aamun 