Taustamusiikkia käyttäjälähtöiselle digitalisaatiolle

Kategoria: Käytettävyys (Page 49 of 162)

Viritetyt vinyylit

levysoitinNyt kun cd-levyistäkin on aika jättämässä, ei enää riitä, että digitoidaan kasetit, vaan sama temppu on tehtävä myös vinyyleille. Tietenkin myös siihen löytyy apuvälineitä, ja niistä kertoo tänään New York Timesin artikkeli The Turntables That Transform Vinyl (josta myös oheinen kuva).

Mutta ihan helpoksi ei ole hommaa kuluttajalle tehty – jos musiikkia mielii kuunnella, on sen eteen nähtävä myös vaivaa:

”Learning how to use these systems takes time – up to three or even four hours. The turntable has to be assembled, and the LPs cleaned carefully to remove the dust of ages – two jobs that those over 30 might remember well. Then the recording software, which comes on a CD, takes about a half-hour to set up properly – or three times that if you skip the ’frequently asked questions,’ as I did, and then sheepishly return to them when you get stuck.

The software requires some attention even after you learn its ways. For example, it can’t automatically detect the end of each track between two songs or movements of a symphony. You have to mark these spots yourself in the program before burning a CD or making an MP3 file. Still, once the learning curve is vanquished and the sounds of much-loved old recordings fill the air, you may wonder why you waited so long.”

Kuitenkin on lohdullista kuulla, että vaikka käytettävyys ei muuten olekaan huipussaan, on homman vaikein osa käsipeliä, eli itse levyjen puhdistaminen. Pintojen on nimittäin oltava puhtaita ja pölyttömiä ja alustan tasainen, jos päämääränä on kunnollinen lopputulos. Ihan helpolta ei kuulosta sekään, että jokaisen raidan alku ja loppu on merkittävä käsin.

Näyttääkin kovasti siltä, että sadepäivieni puuhastelukiintiö on taattu koko loppuelämäksi.

Mutta mitä pitäisi ajatella siitä, että samalla kun jo puuhataan cd-levyjen alasajoa, julkaisevat tietyt tahot tuoreita äänitteitään paitsi cd:inä, myös vinyyleinä ja kasetteina? Näin ovat ihan vastikään tehneet mm. Viikate ja Ville Leinonen. Ehkä kaseteista onkin tulossa uusi trendi? Retrohan on muotia…

Google tutkii

Tätä videota olin postaamassa tiistaiaamuna, kun yhteydet ulkomaailmaan yhtäkkiä pimenivät. Ulkomaisissa käytettävyysblogeissa ahkerasti kommentoidussa ja kierrätetyssä pätkässä paljastetaan Googlen etnografisen tutkimuksen salat.

Köh köh, vaikka kyse onkin huumorista, niin on sanottava, että joskus todellisuus on vielä tarua ja YouTube-videoitakin ihmeellisempää…

Jakob-setä sanoo kyllä

Fiksuilta insinööreiltä otti aikansa sisäistää se, minkä Jakob Nielsen sanoi jo seitsemän vuotta sitten: Kill the Telephone Keypad.

”Apple’s new tablet phone finally implements my recommendation from 2000 to make a mobile device that spends its entire surface on a screen and doesn’t have the traditional push-buttons.”

Näin ilakoi Nielsen uusimmassa uutiskirjeessään, jossa Applen iPhone saa käytettävyysgurun kädestä tuoreeltaan. Sisältöä ei valitettavasti ole verkossa, mutta eiköpähän lähiviikkojen aikana useampikin taho keksi Nielseniä aiheesta haastatella. Voittopuolisesti Nielsenin arvio on varovaisen positiivinen, vaikkei hän tietenkään malta olla repostelematta iPhonea toiminto toiminnolta. Eniten pyyhkeitä tuntuvat kuitenkin saavan muut puhelinvalmistajat.

”Of course, what’s exciting about the Apple phone are two things: (a) the features are integrated in a single, smooth user experience, instead of being found one at a time across multiple systems, and (b) it’s on a device with mobile connectivity. […] Nokia, Ericsson, and Motorola have many great designers and usability experts who know much more than Apple about how people around the world use mobile devices. But they don’t get the backing from executives to force the network operators to prioritize user experience. Maybe this will change now :-)”

Kärttyiset verkossa

Ikäihmiset ovat saaneet oman hakukoneen, kertoo Digitoday. Oikeiden tulosten tuottamiseksi Cranky.com-nimeä kantavaa hakukonetta varten on analysoitu tuhansia sivuja, joiden on havaittu olevan viisikymppisten suosiossa.

”Cranky.comin ideana on pelkistää tiedonhakua, koska kohderyhmän ei uskota jaksavan kahlata läpi suurta joukkoa hakuosumia. Hakutuloksissa painotetaan niitä sivuja, joiden oletetaan kiinnostavan kohderyhmää. […] Cranky.comissa myös käyttäjä pääsee vaikuttamaan tuleviin hakutuloksiin. Käyttäjä voi haun jälkeen antaa arvionsa siitä, miten hyvin löydetty sivusto vastasi hänen odotuksiaan. Tavoitteena on, että käyttäjien osallistumisen myötä hakukoneen toiminta paranee jatkuvasti.”

Tällä hetkellä haetuimpien tulosten ykkönen ei näyttäisi poikkeavan millään tavalla muiden hakukoneiden vastaavasta (”sex”). Ja toisin kuin voisi luulla, sivuston nimi ei kuulemma tule siitä, että vanhukset olisivat jotenkin erityisesti kärttyisiä (pois se heistä!), vaan koska oikeiden vastausten löytäminen hakutuloksista saa herttaisimmankin ikäihmisen pinnan kiristymään. Saavutettavuuden tai muun vastaavan ikäihmisten verkon käyttöön olennaisesti liittyvän asian suhteen Cranky.com ei henkseleitään paukuta, eikä sille taida juuri olla syytäkään.

Tässä tilassa

Kontekstiherkkyyden on sanottu olevan pelastus alati monimutkaistuvien kännyköiden kanssa elämiselle: kontekstille herkät mobiililaitteet ovat tietoisia käyttötilanteesta ja osaavat mukautua niihin niin, ettei käyttäjän välttämättä itse tarvitse olla perillä puhelimensa jokaisesta ominaisuudesta. Silloin kännykkä osaisi esimerkiksi itse mykistää itsensä, jos käyttäjä ei ymmärrä tai osaa sitä tehdä.
Käytettävyyden suhteen kontekstiherkkyys tietenkin asettaa omat haasteensa, joita Jonna Häkkilä on tutkinut viime perjantaina hyväksytyksi väitökseksi saakka. Usability with context-aware mobile applications. Case studies and design guidelines -väitöskirjassa [pdf] kartoitetaan kontekstiherkkien mobiilisovellusten potentiaalisia käytettävyysongelmia ja lähestytään aihetta tapaustutkimusten kautta, jotka tarkastelevat erilaisia näkökulmia ihmisen ja koneen vuorovaikutuksessa.

Tulokset pähkinänkuoressa:

”When designing context-aware applications, the two fundamental issues affecting the usability must be taken into account. Firstly, one has to carefully consider if context awareness adds value to the application. Because context-awareness inevitably includes dealing with uncertainties that can be traced down to the underlying SW and HW solutions, it also employs risks which threaten the ideal of a 100% correct and reliable device behavior. Therefore, as there are risks, there also has to be benefits to make context awareness feasible. We must bear in mind that it may not suit all application types.

Secondly, the user-centric design approach must be emphasized. Involvement of users in different phases of the design process, carrying out usability tests, and testing the application in authentic environment become especially important. […] On the other hand, testing the application in authentic environment is important due the fundamental nature of context-awareness. Functionality of context-aware applications cannot be reliably evaluated if it is separated from the context itself. The use context involves variables that alter and may sometimes change in unexpected manner, affecting the behavior of the device. Hence it is important that the testing take place in the kind of environment where the application is intended to be used.”

Kännyköiden kontekstiherkkyydestä aikaisemmin:

« Older posts Newer posts »

© 2024 Matkalla

Theme by Anders NorenUp ↑