Taustamusiikkia käyttäjälähtöiselle digitalisaatiolle
Erinomaista arkipäivän käytettävyyttä: käytetylle purkalle ei tarvitse erikseen etsiä liiskaamispaikkaa tai tunkea sitä vanhaan nenäliinaan, kun purkkapurkin mukana käyttäjä saa pinon tarpeeseen tarkoitettuja paperilappusia. Purkissa on luonnollisesti lappusille oma lokero.
Alan melkein harkita Jenkin jauhajaksi ryhtymistä. Lieneekö Airwaves-purkissa samanlaisia lappusia myös?
Flow-käsitteestä tutuksi tullut psykologian professori Mihaly Csikszentmihalyi on suuntaamassa uusille urille: hän johtaa uutta onnellisuuden, l. positiivisen psykologian tohtoriohjelmaa Claremont Graduate Universityssa Kaliforniassa, kertoo LA Times (r).
”The PhD program in the emerging field of positive psychology marks an advance for serious research into human happiness and related quality-of-life concerns. It’s an arena drawing the attention of psychologists, as well as neuroscientists, economists and even political scientists. Although the desire to live a better life is fundamental for ordinary folks – think pursuit of happiness – researchers have long channeled their energies elsewhere.
[…] Csikszentmihalyi calls the study of human pathologies essential but adds that ’we don’t know enough about what makes life worth living, what gives people hope and energy and enjoyment.’ […] Such studies can involve tracking hundreds of people over a week and paging them at random times to ask how they are feeling. Are they happy? Creative? Energetic? Researchers then correlate those feelings with what the people are doing, the settings they are in and who they are with, among other things.”
Positiivisia käyttökokemuksia suunnittelevalle ja tutkivalle tällainen sopisi kuin nenä päähän. Hakuaikaakin taitaisi vielä olla…
Ette uskokaan kuinka kuuliaisesti ihmiset laittavat aterimet oikeista koloista sisään.
Yksi lempilehdistäni, brittiläinen Guardian Unlimited, on hiljattain uusinut sisäänkirjautumissivuaan:
Vaikka rekisteröityminen ja sitä myöten sisäänkirjautuminen mihin tahansa palveluun on aina riski käyttökokemuksen kannalta ja saattaa lopettaa käyttäjän matkan lyhyeen, on Guardian mielestäni onnistunut hoitamaan homman varsin esimerkillisesti. Sisäänkirjautuminen on selvästi vaiheistettu ja ohjeistettu, lisää apua on tarjolla ja sivun ylälaidassa vielä kerrotaan selkeästi käyttäjän tämänhetkinen status (”Not signed in”). Rekisteröitymäänkin pääsee peräti kahdesta eri paikasta, jos jostain syystä on eksynyt sivulle tekemättä sitä, ja pakotie on sekin näkyvissä.
Harmi vain, etteivät Guardianin muut sivut ylety käytettävyydessä läheskään samalle tasolle, vaan ovat harvinaisen hankalasti navigoitavaa sekametelisoppaa, ulkoasun puisevuudesta nyt puhumattakaan. Saapa nähdä kuinka kauan lehti pärjää verkossa pelkän sisällön turvin.
Rosenlew mainostaa lehdissä isosti uusia liesiään, joiden erikoisuutena on kuulemma se, että niiden kanssa pärjää huonompiselkäinenkin: ei tarvitse enää kumarrella katsomaan joko pöperö on paistunut. Koska mainokseen on muistettu kuuliaisesti laittaa mukaan verkko-osoite, on luonteva askel mennä etsimään sieltä lisätietoa. Vahinko vain, että firma on heittänyt mäkeen ainutlaatuisen tilaisuutensa kertoa kuluttajalle minkälainen tämä ihmeliesi oikein on, sillä verkkosivuilta ei löydy niistä halaistua sanaa. Vaikka sivuilla on oikein oma Kampanjat-osionsakin, niin sielläkin on edessä vesiperä. Rosenlew, minkä karhunpalveluksen olette itsellenne tehneet! Verkkopalvelu ei saa laahata ajastaan jäljessä, vaan sen pitäisi kulkea kaiken edellä.
Ah, tuli ihan mieleen eilisen Tietoviikon juttu verkkopalveluiden menestyksestä; siellä nimittäin Egon toimitusjohtaja lausuu seuraavaa:
”Jos haluaa tehdä kilpailukykyisen verkkopalvelun, olennaisinta on kanavakäyttäytymisen ja koko asiakaspalvelun mallin ymmärtäminen. […] Pitäisi ymmärtää esimerkiksi puhelinpalvelun ja myymälän roolit. Asiakkaamme vertaavat niitä yleensä kilpailijoihin, vaikka olennaista olisi miettiä, miten asiakkaat niitä käyttävät.”
Hupaisaa tässä on se, että samalla kun etsin Rosenlewin sivuilta uuni-informaatiota, löysin useammankin mielenkiintoisen jutun, jotka paljastavat, että käyttäjien huomioiminen on yrityksessä varsin kovassa kurssissa. Hyvänä esimerkkinä tästä on vaikkapa viime syksynä lanseerattu Global Design -mallisto, jonka suunnittelua edelsi nelivuotinen kuluttajatutkimus. ”Tutkimusten kautta Electrolux pääsee lähelle kuluttajaa ja pystyy siksi tarjoamaan tuoteinnovaatioita, jotka täyttävät kuluttajien toiveet ja tuovat käyttäjälle lisäksi ennennäkemätöntä mukavuutta”, jutussa hehkutetaan. Ja varsin mielenkiintoiselta kuulostaa myös Kitchen Stage -projekti, jossa tutkitaan sitä, kuinka kuluttajat käyttävät kodinkoneitaan, ja havainnoidaan yhden perheen elämää keittiössä – reaaliaikaisesti internetissä, tietenkin.
Siitä uudesta liesimallista löytyi vihdoin monen mutkan kautta tietoa pressiosion lehdistötiedotteesta, mutta moniko sinne asti jaksaa etsiä – veikkaan, että luku saattaa jäädä aika pieneksi.
”Kuluttajien tärkeitä vaatimuksia liedelle ovat helppo puhdistettavuus ja mahdollisuus nähdä, mitä uunissa tapahtuu. Rosenlew tekee liesien käyttäjien elämän helpommaksi: Ruoan valmistumisen seuraaminen on paljon helpompaa uuden innovaation ansiosta, sillä lieden yläosan muotoilu mahdollistaa kypsennyksen etenemisen seuraamisen. Nyt uunin sisälle voi nähdä ilman selän taivuttamista.”
Kuulostaa hyvältä, ja tästä keksinnöstä kiittävät paitsi huonoselkäiset, myös monet ikäihmiset. Havainnollistava kuva ei olisi ollut pahitteeksi sekään. Pitäisiköhän pistää markkinointijohtajalle postia?
© 2024 Matkalla
Theme by Anders Noren — Up ↑