Viime torstain blogipöhinässä yksi jos toinenkin ihmetteli sponsorin kiinnostusta bloggaajia kohtaan ja ylipäätään motivaatiota olla paikalla. Että onpa tämä todellakin kohdemarkkinointia, ja aiotaanko meille kaikille myydä asunto.
Sittemmin varmaan useampikin hoksasi mistä kaikessa saattoi olla kysymys.
Vielä enemmän aihe avautunee, jos lukaisee Social Design Research -artikkelin; siinä kun käytetty esimerkkinä nimenomaan asunnonmetsästystä.
”Imagine youre interviewing someone about looking for an apartment on the Web. You ask them the usual questions, where they go, what sites they visit, what information is important to them, what they like and dont like. Most of the discussion will deal with what is important to them as they fulfill this activity.
At some point, unless the person is truly anti-social, someone else will enter into the conversation. Maybe its their brother who recommended they search in a certain neighborhood in the Back Bay of Boston. Or their boyfriend who says to make sure everything that in the apartment is fixed before moving in. This is where the social part comes in. […] Once we have a clear picture of how a person makes decisions in a certain area, we can compare them with others. Weve found that there are usually trends in how this works. These trends feed into our design.”
Ja niin edelleen, ja niin edelleen. Kannattaa lukea koko juttu – jos ei muuten, niin ainakin siksi, että siinä kerrotaan varsin selkeästi siitä, kuinka sosiaalisen palvelun suunnittelu eroaa ”tavallisesta”.
