Taustamusiikkia käyttäjälähtöiselle digitalisaatiolle

Kategoria: Käytettävyys (Page 26 of 162)

Käyttäjälähtöistä onnea

Intoilin viime viikolla juuseri.comista, Kuluttajatutkimuskeskuksen tuottamasta verkko-oppaasta, joka tänään vihdoin virallisesti julkistettiin. Samaan hengenvetoon päivänvalon näki myös Käyttäjät tuotekehittäjinä -teknologiakatsaus (pdf), josta tekijät kertovat seuraavasti:

”Teknologiakatsaus perustuu Onni-hankkeessa saatuihin kokemuksiin ja tutkimustietoihin käyttäjätiedon integroimiseksi kuluttajatuotteiden innovaatioprosesseissa. Onni-hanke on Tekesin ja Kuluttajatutkimuskeskuksen yhteishanke. Onni-hankkeessa tavoitteena on ollut uudenlainen käyttäjien aktiivinen ja vuorovaikutteinen osallistuminen tuotekehitykseen. Tavoitteena on ollut kuluttajien voimaannuttaminen siten, että yritykset ovat saaneet aivan uusia käyttäjäkokemuksia oppien osaavien kuluttajien kritiikistä, käyttäjäkokemuksista sekä arkisten käyttötilanteiden tuomasta asiantuntemuksesta. Onni-hankkeessa on kehitetty toimintatapoja, jotka täydentävät ja syventävät yritysten nykyisin jo käytössä olevia keinoja hankkia käyttäjätietoa.

[…] Käyttäjien osallistuminen sai aikaan parannuksia palvelujen toimivuuteen ja käytettävyyteen, virikkeitä niiden hyödyllisyyden ja miellyttävyyden kehittämiseen sekä uusia tuoteideoita. Lisäksi käyttäjien kanssa työskentely innosti yritysten tuotekehitystä panostamaan entistä tarmokkaammin innovaatioiden kehittämiseen.”

Katsaus on paikoitellen hiukan akateeminen, joten käytännöllisyyttä kaipaavan kannattaa siirtyä suoraan osioon, jossa kuvataan niitä neljää käyttäjäkokeilua, joissa konkreettisesti sovellettiin käyttäjien osallistamisen menetelmiä eri yrityksissä. [via]

Tule Ikeaan

Ikea on onnistunut tekemään todella huolellista työtä suunnittelemalla verkkopalveluun kirjautumisesta / rekisteröitymisestä mahdollisimman hankalan.

kirjaudu-ikeaan

Jos jotain ihmisistä olen oppinut, niin sen, ettei kukaan lue ohjeita. Ja miksipä sisäänkirjautumisen kaltaisessa tilanteessa pitäisikään lukea, senhän tulisi olla sanomattakin selvä toimitus. Käyttäjätunnus, salasana, sisään. Mutta ei. Otsikko antaa ymmärtää, että sisäänkirjautuminen olisi viisivaiheinen toimitus, mikä saa kylmän hien otsalle. Ei, rekisteröityminen on sitä, mutta kun puurot ja vellit ovat sekaisin, ja toimintoja on yritetty yhdistää väärässä kohdassa, on lopputulos tämä.

Plussana mainittakoon se, että ostoskoriin kootut tavarat säilyvät siellä myös istuntojen välillä. Voi siis kaikessa rauhassa kasailla listalle huonekaluja viikkotolkulla ilman, että ne katoaisivat uloskirjautuessa kuin tuhka tuuleen niin kuin monessa muussa palvelussa ikävä kyllä käy. Vielä kun joku kertoisi ikealaisille miksi sivupolkujen käyttö on verkkosivuilla varsin suotavaa.

Facebookista kuus

Samalla kun Facebookin käyttäjäluvut ovat Suomessa tuplaantuneet viimeisen kahden viikon sisällä, on korviin yhä enenevässä määrin alkanut kantautua myös vastakkaisia reaktioita. Facebookin käyttöä ei ymmärretä, se ei innosta, sen käytettävyys on syvältä, se on lapsellinen, siihen kyllästyy nopeasti, se ärsyttää – ja etenkin ärsyttää se, että yhtäkkiä kaikki puhuvat siitä.

Makuasioista voi toki kiistellä maailman tappiin saakka, mutta ainakin täällä käyttäjätutkimus- ja design-osastolla on syytä ottaa lusikka kauniiseen käteen. Myönnän auliisti Facebookin käytettävyyden olevan monissa kohdissa lapsenkengissä, mutta yhtä kaikki sillä on miljoonia ja miljoonia käyttäjiä. Käyttäjiä, joka osaavat käyttää sitä, tai oppivat sen, koska niin haluavat. Käyttäjiä, joille Facebook on kenties ensimmäinen kosketuspinta sosiaaliseen internetiin. Se on uraauurtava ja sitä matkitaan; tulevaisuudessa siihen viitataan aina vain enemmän paitsi sosiaalisena toimintaympäristönä, myös verkkosivustona, joka toimii tietyllä tavalla ja jossa on tietynlaisia elementtejä.

Ne elementit pitää tietää. Niitä halutaan muillekin sivustoille. Olen jo useaan otteeseen kuullut, kuinka tuotteeseen X on saatava ”se samanlainen toiminto kuin Facebookissa”. Huonoa käytettävyyttä ei kannata matkia, mutta se kokonaisuus ja sen monet pienet osat – ne kannattaa tutkia huolella. Poimitaan parhaat päältä eikä keksitä pyörää uudestaan, sillä opittua ja tuttua ei ole syytä sivuuttaa vain siksi, ettei se satu itseä kiinnostamaan.

Juuseri.com

Vaikka juuseri.com-oppaan virallinen julkistus on vasta ensi viikolla, rohkenen luoda siihen silmäyksen jo nyt. Juuseri.com on Kuluttajatutkimuskeskuksen Käyttäjälähtöiset innovaatiot -tutkimusryhmän kokoama opas siitä, kuinka ottaa käyttäjät mukaan tuotekehitykseen.

”Tarkoituksemme on niinkin arkinen kuin parempien tuotteiden kehittämisen tukeminen. Tiedämme omaan tutkimukseemme ja laajaan tutkimuksen kartoitukseen perustuen, että käyttäjien tiiviimpi mukaan ottaminen tuotekehitykseen voi parantaa tuotteita.

Käyttäjien mukaan ottaminen ei tietenkään ole patenttiratkaisu kaikkiin maailman ongelmiin, joten pyrimme tässä oppaassa antamaan hyödyllisiä vinkkejä asiasta. Toivomme, että oppaaseen tutustuminen tarjoaa vastauksia sinua askarruttaviin kysymyksiin siitä, milloin ja kuinka käyttäjiä kannattaa ottaa mukaan tuotekehitykseen.”

Ja kyllä oppaassa sisältöä onkin. Sitä on niin paljon, että erillinen sivukartta ei olisi ollenkaan huono ratkaisu, etenkin kun navigaatio saa pään nopeasti sekaisin. Etenkin odottamattomat siirtymät blogin kaltaiselle kategorialistaussivulle hämmentävät tämän tästä, vaikkei opasta muuten olekaan blogin muotoon rakennettu. Sivustoon kannattaa kuitenkin perehtyä ajatuksella ja ajan kanssa – etenkin niihin myytinmurtajiin (”Käyttäjät eivät osaa”) ja sudenkuoppiin (”Palaute on epämääräistä”), joihin jokainen alalla puuhasteleva on varmasti joskus törmännyt. Jotkut meistä jopa aika usein.

« Older posts Newer posts »

© 2024 Matkalla

Theme by Anders NorenUp ↑