Taustamusiikkia käyttäjälähtöiselle digitalisaatiolle

Kategoria: Käytettävyys (Page 19 of 162)

Rutisteltava

MoguSain maailmanmatkaajalta lahjaksi Mogun. Koska olen kasvanut leluiästä ohi jo aika kauan sitten, olin juuri suhtautumaisillani skeptisesti tähän punaiseen ukkeliin, kunnes sain sen ulos sinänsä nerokkaasta paketistaan (kuva alla, lähteenä Amazon) ja pääsin toden teolla tutustumaan siihen.

Se on ihana. Se tuntuu ihanalta. Se on juuri sellainen syliinsopiva ja rutisteltava kapine, joka voisi olla vaikkapa hiukan ylikasvanut stressilelu. Sen sisällä on jotain jännää ainetta, joka tekee sen koskettamisesta ja vanuttamisesta erinomaisen miellyttävää.

Mogu kassissa
Ja siihen Mogun tekijät ovat pyrkineetkin. Aika harvalla lelulla, tai ylipäätään tuotteella on konseptina ihmisten onnelliseksi tekeminen. Mogulla on. (Ja jos nyt samalla sattuu napsahtamaan vähän pätäkkää, niin eipä se haittaa. Mogut ovat tolkuttoman suosittuja Japanissa, olen ymmärtänyt.)

”When people come into contact with MOGU for the first time, they say things like ’It feels good’, ’It has a gentle feeling’, ’When seated, I feel like I’m being enveloped by a big cloud’ or ’I feel relaxed’. In the belief that it is these feelings from the heart and not logic that are most persuasive, the originator of MOGU decided that the concept should be ’FEEL CONSCIOUS’ […]. He continues to produce MOGU because of his strong wish that it will awaken the high sense of quality found in every person in the world, regardless of race or nationality, and it will serve as a small tool for conveying a feeling of gentleness to the people around them.”

Herkkää. Mutta se toimii.

Ei vain jäävuoren huippu

Kuten kaikki webin kanssa töitä tietävät, on kokemattomamman asiakkaan ensimmäinen refleksi tarttua tehtävän tuotteen ulkoasuun ja viitata kintaalla kaikelle muulle. Siksi: The User Experience Iceberg.

”But when the User Experience Iceberg is used to add context to the Elements, it illuminates the dark, unknown depths for project stakeholders who are new to UX. Because in the end, the unseen elements of user experience are the parts of the iceberg that will sink your project, while you look at the ’tip’.”

UX-jäävuori on saatavana myös SlideSharessa, ja sitä voi kuulemma käyttää omissakin presentaatioissa. Otan vinkistä vaarin.

Ensikosketuksessa se pieni ja söpö

Asus Eee in actionSain tänään tilaisuuden päästä koskettelemaan uunituoretta Asuksen Eee -miniläppäriä, siis sitä, jonka perään taannoin huokailin, ja jonka näytön koko on huikeat 7 tuumaa. Se on pieni. Hyvin pieni. Ja söpö. Meikäläisen nakkisormilla mahtui ihan hyvin naputtelemaan pientä näppäimistöä, mutta voisin kuvitella, että vähän isomman lapion kanssa ollaan jo ongelmissa. Näyttöruudun koko vähän kummastutti, sillä pienen näytön ympärillä on kosolti tyhjää, mustaa tilaa – miksei sitäkin ole käytetty?

Viiden minuutin tutustumisen perusteella olen myyty. Asuksen koko tekee tästä koneesta kaikkine puutteineenkin niin haluttavan ja käytettävän, että voisin helposti kuvitella, että siitä tulisi jokapäiväinen työkalu samaan tapaan kuin kännykästä. Tämä kone mahtuu käsilaukkuun (niille, joilla sellainen on). Se on kevyt ja kätevä. Se ei maksa likimainkaan yhtä paljon kuin eräskin Air. Se käynnistyi ja sulkeutui erinomaisen nopeasti. Linux ei vaikuta siinä ollenkaan pelottavalta. Siinä on wlan, jolla saa yhteyden nopeammin kuin mitä muilla koneillani ikinä olen saanut.

Sitä paitsi sen saa myös pinkkinä.

Linja-auto for dummies

ElämysmatkailuaOlen aika varma, että bussikuski, joka toissapäivänä halusi asiakseen opastaa minua käyttämään matkakorttia oikein (”sillä ei saa koskea lukulaitetta!”), olisi ollut verrattain tyytyväinen, jos myös HKL olisi painattanut asiakkailleen bussinkäyttöoppaan. Sillä niin on todellakin tehnyt brittien kansallinen bussiyhtiö Stagecoach, jonka mukaan julkisesta liikenteestä vieraantunut, omia autoja käyttävä kansa ei enää tiedä, kuinka busseissa toimitaan.

”The guide begins reassuringly with: ’Using the bus could not be easier.’ It goes on to warn that passengers should ’first of all decide on what bus you need’ and once the right bus has been spotted, with the ’number and destination on the front’, one should then ’signal for the driver to stop.’ The guide continues: ’Wait until the bus is stopped and the doors are fully opened and step on board.’ Those standing while seats are available are told: ’Please feel free to use the fold-down seats.'”

Ja niin edelleen, ja niin edelleen. Loput voit lukea itse (pdf).

Käänteistä lokalisointia

Hummus
Jämsäläinen Jokilaakson Juusto on valinnut mielenkiintoisen myyntistrategian: tehdään tuotteista välimerellisen näköisiä niin, että kovasti eurooppalaistuva suomalainen kuluttajakunta luulee ostavansa eksoottista ulkomaantuotetta suomalaisen sijaan.

Ai, eikö?

Hummuksen suurena ystävänä ilahduin löytäessäni tämän paketin suuren ruokamarketin kylmähyllyltä, juuri siitä kohtaa, missä muutkin ”eksoottiset” tuontitavarat sijaitsevat. Olihan se vähän kallista, ajattelin, ja mistä lienee tuotu (äidin ääni päässäni: ties minkä mahataudin siitäkin saa!), mutta jos nyt tämän kerran, ihan kokeeksi. Ja hyvää se onkin, oikein hyvää, jos kohta varsin mietoa.

Tänään leipää voidellessani vilkaisin, mistä herkkuni onkaan kotoisin. Silva.fi. Kenties suomalainen valmistuttaja, ajattelin, mutta olin väärässä. Hummukseni onkin ihan kotimainen tuote (vaikkei täällä kikherneitä taidakaan kasvaa), joka valmistetaan Jämsässä. En olisi pakkauksesta uskonut, sillä siinä ei mielestäni mikään kieli kotimaisuudesta, ei, vaikka pakkauksen tekstit ovatkin suomeksi. Mutta niin ovat monien muidenkin tuontitavaroiden tekstit. Olisin veikannut tekijämaaksi ehkä Saksaa, ehkä Italiaa, tai jotakin vielä eteläisempää maata.

Ehkä suomalaisuus ei enää olekaan valttia? On surffattava tekijäfirman ulkomaankielisille sivuille, ennen kuin selviää minne kaikkialle Silva-tuotteita viedään:

”Silva cheese is produced for the domestic market of Finland and has been exported to many countries of the world: USA, Canada, Russia, Sweden, Poland, Kuwait, Saudi Arabia, Morocco, Malta, Cyprus, Canary Islands, etc.”

Tuotteen lokalisoinnissa otetaan huomioon paitsi kieli, myös kulttuuriset ja monesti myös uskonnolliset tekijät, sillä ne määrittävät tuotteen suosiota kohdemaassa. Mutta onkohan niin, että tämä jo itsessään eksoottiseksi laskettava tuote saattaa jäädä monelta suomalaiselta kuluttajalta ostamatta ihan vain siksi, että sen alkuperä voi vaikuttaa vähän epäilyttävältä?

« Older posts Newer posts »

© 2024 Matkalla

Theme by Anders NorenUp ↑