Kategoria: Käytettävyys (Page 18 of 162)

Digisovitin on asennettu. Jotenkin arvelen, ettei suunnittelijoiden tarkoituksena ollut saada aikaan käyttöönoton käyttökokemuksena ihmisille kylmää hikeä, niin kuin ainakin nyt kävi. Koko ajan pelotti, että jokin menee vikaan, ja käyttöopas jätti sekin monet kohdat vastausta vaille. Näin sai digiboksi käyttäjän tuntemaan itsensä tyhmäksi ja avuttomaksi, ja eittämättä liimautumaan käyttöohjeeseen aina hamaan hautaan saakka.

Veikkaan muuten, että tulevaisuuden parisuhdeoppaisiin tulee ihan oma lukunsa elektronisten laitteiden aikaansaamista perheriidoista, jos niitä ei siellä jo ole.

Olen jo kauhusta jäykkänä.

Kerrankin kirjahullu sattui oikeaan paikkaan, oikeaan aikaan! Vapaapäivän kaupunkireissulla otin vinkistä vaarin ja kurvasin Kirjatorin kahden euron päiville, ja tavanomaisesta poiketen jopa löysin sieltä jotain. Ja sitten vähän lisää. Ja vielä vähän – kunnes poistuin paikalta neljä kirjaa rikkaampana, ja kokonaiset kahdeksan euroa köyhempänä.

Ja mitä löysin?

Jaakko Suomisen Koneen kokemus on ”uraauurtava kokonaisesitys Suomen tietoteknistymisen varhaisvaiheista 1920-luvulta 1970-luvulle. Pääosassa ei ole konetekniikan kehitys vaan yhteinen kulttuurinen kokemusmaailmamme.” Kirjassa tarkastellaan ihmisen ja tietotekniikan kohtaamista robottipeloista kotitietokoneunelmiin ja sähköaivoista taskulaskimiin, sekä koneellisen ajattelun aistimellistamista, tietokoneiden nimeämistä, asiantuntijuuden ja julkisuuden suhdetta sekä kotitietokonetarpeiden syntyä. Nopealla pläräyksellä kirjassa näyttäisi olevan kosolti mm. vanhoja aihealueeseen liittyviä mainoksia ja sarjakuvia, joita tosin olisi mahtunut siihen enemmänkin. Kirja on vuodelta 2003.

Armand Mattelartin Informaatioyhteiskunnan historiaa näkyy Vastapaino kauppaavan yhä 26 eurolla, joten sen löytämistä kahden euron laarista voi jo pitää saavutuksena. Kirjan takakansiteksti hehkuttaa sen olevan ”näkemyksellinen johdatus informaatioteknologian ja yhteiskuntahistorian suhteisiin”, minkä lisäksi kirja ”paikantaa nykypäivän globaalit kommunikaatioverkostot historialliseen kontekstiinsa ja osoittaa, että maailman verkostoituminen alkoi jo paljon otaksuttua aikaisemmin”.

Sampsa Hyysalon Käyttäjätieto ja käyttäjätutkimuksen menetelmät on kelpo perusteos käytettävyydestä; mukana mm. selkokieliset ohjeistukset käyttäjätutkimuksen tekemiseen. Tässä kirjassa ei yritetä tehdä asiasta yhtään sen hienompaa tai innovatiivisempaa kuin se oikeasti on, vaikka kirjoittajalla onkin sormensa pelissä innovaatioprosessien tutkimisessa. Lisäksi vielä kirjalle tehdyt verkkosivut tarjoavat monenlaista ladattavaa materiaa ja verrattain kattavan lähdeluettelon. (Kirjan hinta Editan nettikaupassa on tasan 60 euroa!)

Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä on Thomas Binderin ja Maria Hellströmin toimittama Design Spaces, joka käsittelee ubiikkia eli sulautettua tietotekniikkaa tilan ja muotoilun näkökulmasta: kuinka digitaaliteknologiaa voidaan yhdistää tilaan? Kirjakaupan sivuilta: ”Design Spaces is a good example of modern design research. It combines practical design work with courageous conceptual development and theorizing, art with technology, and user-centered methods with the social sciences. It also builds on Nordic tradition. The ethos driving it is a combination of humanistic spirit, inherited from participatory design (users are involved in design processes), with up-to-date understanding of research in technology and an almost instinctive artistic preference for simplicity. In technological terms, the book examines an important design issue, the notion of ’ubiquitous computing’ first dreamt up by Mark Weiser in Palo Alto.”

Sitten kun vielä olisi aikaa lukea nämä kaikki…