Taustamusiikkia käyttäjälähtöiselle digitalisaatiolle

Kategoria: Havaintoja (Page 61 of 71)

Biitsillä keskellä Helsinkiä

Piti hieraista parikin kertaa silmiä, kun rautatietorilla pölisi rantahiekka ja pikkupikkubikinit vilkkuivat. Jostain ihmeen syystä keskustaan oli raahattu Audi Pro Tour Finaalit eli rantalentopallon SM-lopputurnaus. Kieltämättä tunnelma oli helteessä hikinen ja kuinka ollakaan yleisö varsin miesvoittoista, vaikka silmäniloa olisi varmasti ollut kummallekin sukupuolelle. Turnaus jatkuu iltaviiteen, joten vielä ehtii paikalle!

Tervetuloa, Tietoviikko!

Kesäkuussa huhuilin matkalla uuvahtaneen ITviikon perään ja toivotin samaan hengenvetoon Tietoviikon yhteydenoton tervetulleeksi. Vaikken jaksakaan uskoa kenenkään asianosaisen kuuluvan blogini lukijoihin, oli toivotus mennyt perille, sillä illansuussa pirahti puhelin kaikista suoramarkkinointikielloista huolimatta. Kannatti vastata: saan vuoden lehdet murto-osalla normaalihinnasta. Jihuu!

Telinevoikkaa trikoissa

Mikäpä sadepäivää paremmin piristäisi kuin leffa, ja mielellään vielä isolla rahalla tehty action-pläjäys, jonka katsoja saa hyvällä omallatunnolla jättää aivot narikkaan. Eikun katsastamaan Spider-Man 2:sta.

Mutta voi itku ja hammastenkirirstys. Niin kuin hajuvesi lihapullaan sopii toimintaelokuvaan syvällinen pohdiskelu. Eihän siitä muuta seuraa kuin ylimääräisiä minuutteja, haukotuksia ja kellonvilkuilua. Taannoiseen Nytin ylistykseen en voi yhtyä kuin yhdessä kohdassa: ”Komeampia toimintakohtauksia saa viime vuosien ac­tion-elokuvista hakea. […] Kameraa ei pidättele mikään. Se syöksyy, kiitää, keikkuu, putoaa ja kaahaa New Yorkin betonikanjoneissa pökerryttävällä tavalla.”

Komealta siis näytti, mutta jätetään ne filosofoinnit pois siitä kolmososasta, jookos. Charlien enkeleiden kakkososakin pyöritti paremmin.

Ja tätä aasinsiltaa pitkin asiaankuuluvaan testiin:

Which Action Star Are You?
Find out @ She’s Crafty

Veri kiertoon

Takavuosina harkitsin muutamaankin otteeseen alanvaihtoa, kun papereiden pyörittely ja iänikuinen suunnittelu minkään konkreettisen koskaan valmistumatta otti välillä kupoliin. Ykkösvaihtoehto hairahtuneelle sosiologille olisi ollut fysioterapeutti. Hämmästyttävää? No, ei niinkään, sillä menneisyydessä olen kunnostautunut varsin hyvänä hierojana, kuulemma. Pari kurssiakin on käyty. Hartioita tuli murjottua siinä missä lätkänpelaajien kipeitä pohkeitakin, ja yleisö oli poikkeuksetta kiitollista – tai sitten eivät vain uskaltaneet valittaa. :-)

Hierominen tuli taas mieleeni selaillessani aamun Nyt-liitettä, jossa esiteltiin varsin mielenkiintoinen Head Ecstasy -apuväline päänahan hieronnalle. Vt. luomuhierojana en apuvälineistä tiedä tuon taivaallista, mutta tämä kakkuvispilän näköinen kapine saattaa olla hyvinkin toimiva. Eikä ole edes hinnalla pilattu. Tohtisikohan moista kokeilla..?

« Older posts Newer posts »

© 2024 Matkalla

Theme by Anders NorenUp ↑