Kategoria: Havaintoja (Page 41 of 71)

Tätä keksintöä tervehdin, eh, lämmöllä: Lämpimät usb-hanskat hakevat powerinsa tietokoneesta. ”Kylmissä toimistotiloissa työskentelevä tietotyöläinen voi lämmittää näppejään japanilaisfirma Thankon markkinoimilla uutuustuotteilla, usb-hanskoilla. On tosi coolia, että lämpöhanskat hakevat powerinsa tietokoneesta siihen liitetyn usb-portin kautta.[…] Se sopii juuri tähän vuodenaikaan, kun toimiston tuulettaminen saattaa viilentää työtilaa useita asteita.”

Näyttävät aika lailla meikäläisiltä villavanttuilta, mutta muuten kyllä sopisivat täydentämään virttyneestä paksusta villatakista ja villasukista koostuvaa toimistolookiani.

Lisäys ja tärkeä opetus 11.11.2005: Saavuin tänä aamuna blogiini vain huomatakseni kaiken pimentyneen. Etusivulla näkyi pelkkää valkeutta. Kylmän hien kuivuttua otsaltani tajusin ottaa lämpöhanskakuvan pois, ja kaikki palautui ennalleen. Japanilaiset, mitä teillä on minua vastaan?

Minä kehun harvoin näkemiäni elokuvia, koska olen liian laiska käydäkseni usein leffoissa ja etenkin koska yleensä pitkästyn teatterisalin hämärässä kuoliaaksi. Olen tainnut pariin otteeseen ennenkin mainita kuinka taipumukseni haukotella ja vilkuilla kelloa on minut tunteville hyvä mittari elokuvan viihdyttävyydestä. Ja sitten vielä penkit ovat kaltaiselleni keskivertoa pienemmälle useimmiten epämukavia – aina jokin paikka puutuu.

Broken Flowersin ennakkonäytöksessä en haukotellut kertaakaan. Bristolin istuimet ovat kamaluudessaan vertaansa vailla (vaikka teatteri muuten ihana onkin), mutta kestin sen urheasti, sillä elokuva on paras näkemäni miesmuistiin. Voin hetkeäkään empimättä allekirjoittaa jokaisen sanan Kati Sinisalon arviosta HS:n tämänpäiväisessä Nyt-liitteessä. Harvoin huomaan kuvailleeni mitään elokuvaa kutakuinkin samoin sanoin sitä näkemättömälle, mutta nyt näin pääsi käymään aina leffassa soivaa etiopialaista jazzia myöten. Katsokaa, nauttikaa.

Jokin aika sitten itkin toimimattoman iki-sähköpostiosoitteeni perään, mutta se oli vasta alkua. Tällä hetkellä olen ollut totaalisessa sähköpostimotissa puolitoista vuorokautta, jonka aikana yksikään iki-osoitteeseen lähetetty viesti ei ole tullut perille. Arvailen syyksi iki.fi:n spämmisuodatinta, jonka toiminta on aikaisemminkin ollut vähän niin ja näin, mutta joka on ilmeisesti nyt siirtynyt nk. totaalisuodatukseen. Iki.fi:n sivut loistavat tyhjyyttään tilannetiedotteista, sähköposteihinikaan ei vastata, sikäli kun niitä olen oikeaan osoitteeseen lähettänyt (ei, se osoite ei ollut iki-osoite). Alkaa vähitellen ottaa kupoliin ihan kunnolla, mutta saan huudella seinille, kun palautteenantokanavaa ei ole.

Jos lukijoiden joukossa on muita kohtalotovereita, joilla on tarkempaa tietoa aiheesta, niin kertokaa. Mitä tässä voi tehdä? Tietääkö joku enemmän? Mitä tahoa voi lähestyä? Kuka tästä vastaa? Suojeleeko kuluttajansuojalaki, tai mikään instanssi, ihmistä, jonka viestintäyhteydet ovat poikki jossain räjähtäneen palvelimen takia? Kuka maksaa mahdolliset menetetyt ansiot, vai artistiko se on, joka kustantaa kaiken?