Suotta eivät ole työpaikan miehet hihitelleet Ketoselle & Myllyrinteelle, sen verran riemastuttavaa viihdykettä on pitkästä aikaa tarjolla. Kaikki muut ovatkin tietysti jo nähneet sketsit juutuubista ennakkoon, mutta minä olen vanhanaikainen ja katselin sarjan ihan perinteisesti tv:stä. Tässä kuitenkin pari palaa: Palkkaneuvottelu, Koeaika. Huono huumori on parasta! (Linkeistä kiitos Mikolle!)
Kategoria: Havaintoja (Page 27 of 71)
Tänä iltana, ken ei vielä tiedä, järjestetään klo 19 kaksi hiljaista kynttilämielenosoitusta Anna Politkovskajan muistoksi. Helsingissä mielenosoitus pidetään Venäjän suurlähetystön edessä Tehtaankadulla, ja sen kokoonkutsuja on kirjailijoiden sananvapausjärjestö Suomen PEN. Turussa kynttilämielenilmauksen järjestää Amnesty Internationalin Turun paikallisryhmä klo 19 Tuomiokirkon edessä.
Ole siellä.
Jaa tämä:
Olen lyhyen ajan sisällä joutunut pariin otteeseen erittäin epämiellyttävän myyntiyrityksen uhriksi; kummankin tilanteen tapahtumapaikkana oli luontaistuotekauppa. Jostain syystä tuputtamisen periaate tuntuu olevan sitä voimallisempi, mitä erikoistuneempi liike on. Kukaan ei tule tunkemaan marketissa maitoa kärryyn, eikä huoltoasemalla pakoteta bensaostoksille. Mutta annas olla kun uskaltaudut pieneen putiikkiin, niin kimppuusi käydään ärhäkämmin kuin syyslämmöstä humaltuneet ampiaiset koskaan. Apteekkien suhteen on muuten sama juttu, ikävä kyllä. Onko siis niin, että asiaansa erikoistuneilla ihmisillä on tarve saada kaikki muutkin käännytettyä?
Katsokaas kun minussa on sellainen sisäänrakennettu piirre, että jos minulle yrittää valtavasti myydä, suorastaan tuputtaa, niin pahimmassa tapauksessa paitsi huomautan asiasta ikävään sävyyn, myös kävelen ulos, enkä koskaan palaa. Saatan sanoa vielä muillekin, että eipä kannata tuossa paikassa asioida. Silloin kukaan ei voita, paitsi ehkä se liike, jossa saan hyvää palvelua ja jonne kiikutan ilolla rahani.
Jaa tämä:
Kotiinpaluu on kuninkaallista silloin, kun on viettänyt aikaa työmatkalla hikoillen, ja liki pari vuorokautta verkkoyhteyksien ulottumattomissa. Onkin muuten taitolaji keplotella työ- ja muita asioita niin, ettei pääse kiinni internettiin muutoin kuin sen verran, että voi lukea siviilisähköpostit kännykällä. Aijai.
Tunsin olevani todella mobiili tietotyöläinen, kun verkkoyhteydet lakosivat tieltäni (ihan oikeasti, verkko oli alhaalla sekä matkan alku- että loppupäässä), wlan ei toiminut, Bluetooth pyki, ja kotimatkalla kännykän selainkin sanoi yhteistyösopimuksen irti.
Kynällä ja paperilla oli käyttöä.
Mutta sitä minä vaan ihmettelen, että kuinka VR:llä on otsaa kyniä tuplahinta ja kutsua business-luokaksi tuikitavallista junanvaunua, jossa ”luksusta” edustaa oma sähköpistoke ja vapaasti käytössä oleva kahviautomaatti. Edes se kuuluisa junan vessa ei toiminut.
Kotona odotti informaatiotulva ensin eteisen kynnyksellä, ja sitten yli 300 lukemattomana merkintänä RSS-lukijassa. Auts.
Jaa tämä:
Pienenä tyttönä ihailin Charlien enkeleitä yli kaiken, ja siksipä sydämessä läikähti vieläkin lämpimästi, kun ne aidot, oikeat ja alkuperäiset kokoontuivat taannoisessa Emmy-gaalassa juhlistamaan edesmenneen Aaron Spellingin muistoa.
Mutta muisto oli jäljellä vain itse enkeleistäkin, kun yhteisesiintymisestä muodostui plastiikkakirurgien juhla. Maailma on varmasti kova ikääntyville naisnäyttelijöille, mutta ehkä ihan kaikkeen ei tarvitsisi sittenkään ryhtyä. Fanin silmänurkkaan hiipi kyynel, eikä se johtunut liikutuksesta.
”Out of the ’70s strut the original Angels, Farrah Fawcett, Kate Jackson and Jaclyn Smith, two out of three pumped to the gills with Botox. Jackson manages to be genuinely moving without moving her face. Fawcett wears a face lifted from a young Donna Mills. Smith is still a knockout and even had the best line, saying how Spelling would have gotten the biggest kick out of bringing the three of them together again. Thank you, Angels.”
JAM! Television: Review: Emmys strangely retro
(Kuva: CharliesAngels.com)
Jaa tämä:
