Minä rakastan Turkua, mutta mikä hitto niitä turkulaisnuoria oikein vaivaa?
Kategoria: Havaintoja (Page 26 of 71)
Kiinni verkossa, kiinni elämässä. Säälittävää. En tiedä mitä kaapelimiehen käynniltä oikein odotin, mutta en kai ainakaan sitä putkimiesfiilistä, jonka toimituksesta sain. Vika oli odotettua isompi ja jäi mysteerioksi, niin kuin myös oheisen laitteen toiminta, jota ei suostuttu blondille selvittämään edes pyynnöstä. Mutta ainakin tällä sekunnilla yhteys toimii.
Kotimatkalla taisin törmätä Oopaan Kampin keskuksen portaissa.
Jaa tämä:
Internet on kuulemma rikki muuallakin kuin minulla, jos kohta ei ihan samalla tavalla. Yhteys pätkii. Vikaa ei löydy. Olen nettimotissa. Pelottaa. Kuukausi sitten alkanut oirehdinta on nyt edennyt siihen pisteeseen, että oli hälytettävä ammattiapua paikalle.
Minulla on ollut nettiyhteys muistaakseni yli kymmenen vuotta, enkä ole koskaan aikaisemmin joutunut olemaan yhteydessä palveluntarjoajan asiakaspalveluun muuten kuin ehkä laskunmaksu- tai osoitteenmuutosasioissa. Tänään oli ensimmäinen kerta; menetin yhteysongelmaneitsyyteni. Palvelu oli moitteetonta, jonottaakaan ei tarvinnut. Mitähän tapahtuu sitten, kun tohtori saapuu paikalle? Huu…
Uusia kokemuksia kiikarissa. Toivon jännää.
Jaa tämä:
Musta Pörssi on hiljattain alkanut mainostaa uutta Sankari Palveluaan, jossa myyjä asentaa ja virittää käyttökuntoon liikkeestä ostetun viihde-elektroniikan tai tietotekniset laitteet. Eikä siinä kaikki: opastusta saa myös vaikkapa verkkopankin, sähköpostin ja Skypen käyttöön.
Mutta kuinka osaisin luottaa asennuksissa tai verkkopankin käytössä sellaiseen tahoon, joka ei osaa edes oikeinkirjoitusta?
Jaa tämä:
Tämän päivän termi oli ehdottomasti esteettinen ruuhka.
Kyse oli ulkonäköasioista; siitä, kuinka permanentti, silmälasit, hiuspanta, isot korvakorut ja kolme kultaketjua kaulassa alkavat ahdistaa katsojaa. Mutta sama pätee verkkosivuillekin: joskus tarjolla on niin paljon silmäkarkkia, ettei tiedä minne katseensa pistäisi, ja silloin jotain olennaista saattaa jäädä huomaamatta. Olen itse huomannut monella Web 2.0 -sivustolla olevani niin ihastuksissani monista erilaisista toiminnoista, etten pääse alkua pitemmälle.
Mutta ei esteettinen ruuhka ole aina välttämättä liikaa hyvää, vaan useimmiten asia taitaa olla päinvastoin. Viimeksi juuri tänään kuulin käyttäjien suusta kuinka vilkkuvat mainokset yhdessä liian monien valinnanmahdollisuuksien kanssa saavat ihmisen jähmettymään kuin peuran autonvaloissa.
Lähimaastossa ja blogistaniassa vellova flunssa on saavuttanut myös minut. Nenä laukesi aamulla, eikä tilanne näytä iltaan mennessä yhtään paremmalta. Otaniemen nörttibussissa näin useampiakin nenänniistoja ja kuumeisia katseita. Nyt ei kannata halailla teekkareita eikä vaikutuspiirissään olevia, se on syksyisen räkätaudin aika.
Jaa tämä:
