Taustamusiikkia käyttäjälähtöiselle digitalisaatiolle

Kategoria: eLearning (Page 6 of 11)

Piirtoheittimen täydeltä blogeja

Blogit eivät enää vain hiivi, vaan valtaavat alaa myös opetuksen saralla. Siksi verkko-opetuksen verkkolehti Piirtoheittimen tuore numero on pääasiassa omistettu blogeille ja niiden käytölle yliopisto-opetuksessa. Artikkeleissa pohditaan mm. sitä, miksi opiskelijan kannattaisi blogata ja kuinka blogit toimivat ryhmäpäiväkirjojen työstämisen areenana. Blogilistalaiset lienevät erityisen tyytyväisiä siihen, ettei missään kerrota sitä, mikä blogi on – lehden kohdelukijaryhmälle jonkinlainen määrittely olisi ehkä kuitenkin ollut tarpeen, kuten esittelysivun kommenteissa käy ilmi.

Elinikäisesti oppimassa

Taisin menettää kaikki isovanhempani liian varhain, tai sitten keski-ikä kolkuttaa todella voimallisesti ovellani, koska bongaan jatkuvalla syötöllä näitä ikääntyviä käsitteleviä uutisaiheita. Teknologisesti taitavien ikääntyvien määrä kasvaa jatkuvasti, joten kännyköiden käytön ohella kuvioon sopii hyvin myös se, että sama käyttäjäryhmä on tulevaisuudessa näkyvästi edustettuna myös monien muiden sähköisten palveluiden käyttäjänä. Elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti voidaan hyvällä syyllä olettaa, että ikääntyvien joukossa on runsaasti myös verkko-opiskelijoita, joilla on omat erityistarpeensa. Niistä kertoo Wired Seniors.

Mutta vaikka verkko-opiskelu muuten sujuisikin, tuo ikääntyminen mukanaan tiettyjä fyysisiä rajoitteita, jotka tulisi huomioida silloin, kun verkko-oppimisympäristöjä suunnitellaan. Näkökyky prakaa, eikä nopeuskaan ole enää teini-ikäisen luokkaa. Saavutettavuusperiaatteita noudattamalla päästään jo hyvin pitkälle, mutta niiden lisäksi hyvä web-suunnittelun tarkistuslista on mm. Making Your Website Senior Friendly. Vieläkin tärkeämpää olisi kuitenkin tarjota senioreille mahdollisuuksia tiedon valtateillä kruisailuun. Korttelinörteille töitä?

Oppi ei kaada ojaan

Sunnuntaivitosta odotellessa on aika kulunut rattoisasti Ylen Opinporttia ihmetellessä. Opinporttihan on ällistyttävä kokoelma erilaisia digitaalisia oppimateriaaleja kiinan kielen alkeista kansantanssiin, jotka on kuvattu Learning Object Metadata -standardin mukaisesti kenties ainoana Suomessa – jos joku tietää jonkun muunkin tahon noudattavan samaa standardia, niin kommentoikoon. Materiaaliin laajuuteen ja sen maksuttomuuteen nähden Yle on pitänyt todella matalaa profiilia palvelustaan, eikä sitä kovin hyvin tunnetakaan.

Digi-tv:n tuleminen voi kuitenkin auttaa käyttäjiä löytämään Opinportin, kerrotaan Oppimisen palvelut siirtyvät verkkoon -artikkelissa. ”Tallentavien digiboksien avulla opetusohjelmien tallentaminen, arkistointi ja katselu taas sujuu kuin tanssi vanhoihin videonauhureihin verrattuna. Kun digi-tv:n paluukanava saadaan käyttöön MHP-digiboksien myötä, mahdollisuuksia on paljon enemmän. Esimerkiksi kieliohjelmaa katsoessa voi testata välittömästi, ymmärsikö kuulemaansa.” Hyvä uutinen kaikille on se, ettei Yle aio tehdä Opinportista maksullista tulevaisuudessakaan.

Teknisemmin

Aika ajoin on hyvä muistuttaa itseään siitä, etteivät tekniikka ja käytettävyys välttämättä läpsi toisiaan korville. Understanding Usability oikoo teknisemmin orientoituneiden ohjelmoijatyyppien harhaluuloja käytettävyydestä: ”Usability is not about selecting the fanciest Theme from kde-look.org, it’s not about ’Reading the F*** Manual’, it’s not about having all application share the same looks, it’s not about nice front-ends to obscure command line programs, it’s not about newbie-friendliness, it’s not about apt-get install foobar and it’s not about setup.exe.” Köh, ilmeisesti tässä puhutaan nk. käyttäjien kielellä… Kohderyhmään kuuluva varmisti, että täydestä meni kuin väärä raha, eli kannatti kuulemma lukea. [via]

Verkko-oppimisen suhteen en sen sijaan muista aikaisemmin törmänneeni edes yrityksiin kehittää oppimisympäristöjen teknisen toteutuksen prosessia oppimisen näkökulmasta. Nyt tuli sitten sekin nähtyä, kun An e-Learning Systems Engineering Methodology (doc) kuvaa yhden kehitämisen mallin, jossa opiskelijan tarpeet on alusta saakka huomioitu. ”A good development methodology helps a technical team develop pedagogically as well as technically sound units of learning. Conversely, the lack of a good methodology causes schedule slippage, budget over-run, or outright failure to meet learner, sponsor, and stakeholder needs.” [via]

Näissä mietteissä kohti uutta ja aurinkoista, mutta uhkaavasti kurkkukipuiseksi muuttuvaa päivää. Huokaus.

Tuplakärpänen

Kas tässäpä kaksi kärpästä yhdellä iskulla: Usability in E-Learning. Yrityksiin ja organisaatioihin on ostettu isolla rahalla verkko-oppimissysteemit, mutta käytettävyys on jäänyt lapsipuolen asemaan. Kehno käytettävyys hankaloittaa myös oppimista ja vaikuttaa epäilemättä myös siihen, saako opiskeluja verkossa koskaan suoritettua loppuun. Huono käytettävyys on melkeinpä luonteenomainen piirre verkko-oppimisympäristöille, niin älyttömältä kuin se kuulostaakin: ”Given the large investments organizations are making in online training, and the unique needs of learners, it would be prudent to address the usability of e-learning applications. Doing so will help ensure that users can actually access the necessary material, have optimal levels of satisfaction with the learning experience, and enable the organization to maximize its e-learning investment.”

Mutta jos aihe on jotenkin sydäntä lähellä, on tässä artikkelissa hyvä katsaus siihen, miten verkko-oppimisen käytettävyyttä voi suunnitella ja parantaa. Saattaahan olla, että meilläkin ennen pitkää käy niin kuin Intiassa, jossa käytettävyydestä on kuulemma tulossa pakollista ohjelmistosuunnittelussa. No, leikki leikkinä.

« Older posts Newer posts »

© 2024 Matkalla

Theme by Anders NorenUp ↑