Matkalla

Taustamusiikkia käyttäjälähtöiselle digitalisaatiolle

Kategoria: eLearning (Page 10 of 11)

Karkkia verkko-opetukseen

2.5.2004 /

Kuluneella viikolla silmiini uiskenteli kaksi kattavaa ja toisiaan kauniisti täydentävää verkko-opetuksen opasta. e-Learning Centre’s Guide to e-Learning on päivitetty versio liki 200-sivuisesta oppaasta, jossa käydään läpi kaikki keskeiset verkko-opetuksen työkalut ja teknologiat rakentamisohjeineen – blogeja unohtamatta!

Hiukan lyhyempi artikkeli on Instructional Design for Flow in Online Teaching, jossa kerrotaan kuinka myös verkko-opetuksen suunnittelu voi olla luova ja nautittava kokemus. Suurennuslasin alla on jälleen kerran Mihaly Csikszentmihalyin flow-kokemus: ”How can instructional design become an exhilarating, creative, and fulfilling job rather than mundane work filled with tedium and anonymity?” Sopii kyllä sovellettavaksi muuhunkin kuin vain verkko-opetuksen suunnitteluun – voisinkin kokeilla heti huomenna saisiko näillä ohjeilla testaussuunnitelman teosta mahtavan aloituksen työviikolle…

Missä oppiminen tapahtuu?

3.4.2004 /

Jos ei verkko-oppiminen välttämättä ole ruusuilla tanssimista muutenkaan, niin käyttäjää korville läiskivä oppimisympäristö tekee opintiestä vieläkin ohdakkeisemman. Aikaisemmista eLearning-hommistani muistan, että monesti käyttäjäkeskeinen suunnittelu oli haavetta vain, eikä siinä paljon opiskelijoilta kysytty, saati että olisi tehty käyttäjätutkimusta kun verkkokursseja suunniteltiin. Useimmiten syynä oli tietenkin rahan puute, tai ihan silkka tietämättömyys käytettävyyden merkityksestä. Käytettävyysasiantuntijan tehtävänä oli lähinnä esittää akateemisia arvauksia ja yrittää pitää tuotantoprosessissa käyttäjän puolta niin, etteivät esim. keski-iän ylittäneet pankkineidit saisi absoluuttiseksi määriteltyä kärpäsenkakkafonttia ja snoukkausleiskoja verkko-opiskelunsa mausteeksi. Toivottavasti tilanne on parantunut! Kun eihän se käytettävyyden huomioiminen ole juuri sen kummempaa verkko-opetuksessa kuin muuallakaan, lukekaa vaikka: How to Remove the Major Obstacle of Learning.

Oppimista lennossa

30.3.2004 /

Olen suhtautunut aika kriittisesti ajatukseen mobiilista oppimisesta (mLearning, hohhoijaa), mutta IBM:n oppimisyksikön pomojen kirjoittamassa Learning Goes Mobile -artikkelissa on sentään realismillekin sijaa. Työelämään sijoittuvan opiskelumallin kantavana ajatuksena on just-in-time training, jossa opiskelija (työntekijä) saa tarvitsemansa tiedon juuri oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa – vaikkapa kesken palaverin tai matkalla tärkeälle asiakaskäynnille.

”The intention with mobile learning is not to take the place of the classroom or hands-on experience, but to enhance its value. Mobile learning offers another way to deliver content and to embed learning into everyday work flow. Employers can develop learning materials once and deliver it in many ways, such as creating small, consumable bytes of content that can be delivered to their traveling employees or sales teams.”

Kieltämättä tunnistan itsekin tarpeen tällaiselle opiskelulle. Kyse ei siis ole pitkistä verkkokursseista, vaan tarpeen mukaan saadusta tiedosta: ”The bottom line is that mobile learning offers organizations the ability to keep their employees engaged in ongoing learning activities that will enhance their productivity and effectiveness while they work. It enables client-facing teams to be better informed and more responsive to client needs, giving them a competitive edge.”

(Lähde: eLearnspace)

Oma kiinnostus opettaa

24.3.2004 /

Tulevana perjantaina tarkastetaan Turun yliopistossa Marjaana Veermansin väitöskirja Individual differences in computer-supported inquiry learning – motivational analyses, jossa on tutkittu opiskelijoiden motivaatiota tietokoneavusteisessa tutkivassa oppimisessa. Tutkimuksessa selvisi, että uudet oppimisen mallit eivät syrjäytä opettajia, vaan opettajat ovat edelleen tärkeitä verkko-oppimisympäristöistä ja teknisistä työkaluista huolimatta. Tai ehkä juuri siksi? Uutta ei ole se, että kiinnostus opiskeltavaa aihetta kohtaan edesauttaa sitoutumista ja motivoitumista, mutta mikäli aihe ei nk. kolahda, on perinteinen patistaminen paikallaan. Tätä myöten opettajille piisaa yhä töitä.

Persoonallisuustyypeistä visuaalisesti

21.3.2004 /

Rapakon takana Tennesseen yliopistossa Seth Johnson teki lopputyönään visuaalisen version Keirseyn persoonallisuustyypityksestä: A Visual Temperament Sorter. Lopputyöllä oli muitakin tavoitteita kuin tekijänsä valmistuminen: ”The project questions traditional methods of educational content delivery in an online environment. While the resulting interactive project may be too experimental for educational use, the intent was to encourage educators to look at online content delivery in a different way.” Propsit siitä!

Samaa asiaa tuli pohdiskeltua luettuani Jussin kolumnin verkko-oppimisesta tuoreessa ITviikossa: ”Pahimmillaan verkko-oppimiseksi nähdään se, että valmis luentomateriaali muutetaan verkkomuotoon ja syötetään se johonkin järjestelmään. Lopputulokseen kiinnitetään keskusteluryhmä ja lähetetään ihmisille aikataulu, jonka puitteissa materiaali tulee omaksua.” Itsekin hikoilen parhaillaan vastaavan ”ratkaisun” parissa ja ihmettelen suuresti ympäristöä, jossa ei tunnu varioimisen varaa olevan, vaikka se teknisesti olisikin mahdollista ja saattaisi jopa edesauttaa peräänkuulutettua oppimista. Luonnollisesti tästä oppimisen riemusta saa vielä pulittaa aika pitkän pennin. Kenen etu?

« Older posts Newer posts »

© 2024 Matkalla

Theme by Anders Noren — Up ↑