Taustamusiikkia käyttäjälähtöiselle digitalisaatiolle

Kategoria: Blogit (Page 18 of 39)

Tekijänsä blogi

Jyrki Lehtola on kenties suurelle yleisölle tutumpi iltapäivälehtien räksyttävänä kolumnistina, mutta viime ajat olen saanut oman annokseni Lehtolaa Tietoviikon kolumnien kautta. Viimeisen vuoden aikana Lehtola on jostain syystä ottanut erityishuomionsa kohteeksi mitkäs muutkaan kuin blogit, joista riittää sanottavaa viikko toisensa jälkeen. Hauskaa sanottavaa, täytyy tähdentää. Ei voi kuitenkaan olla ajattelematta, että on vain ajan kysymys, kun Lehtolalla itselläänkin on blogi, ellei sitten ole jo, niin hellältä blogeille irvaileminen Lehtolan mittakaavassa kuulostaa.

Tuoreessa Tietoviikon numerossa Lehtola tekee ennustuksia tulevalle vuodelle, niin kuin tähän aikaan tapana on. Kymmenestä ennustuksesta peräti kaksi liittyy blogeihin. Paitsi että Lehtola ennustaa, että ensi vuoden loppuun mennessä blogeista on kehittynyt olemassaolon ja identiteetin olennainen jatke (sittenkö vasta?), myös tekijänoikeudet puhuttavat – tähän tapaan:

”Vuoden lopulla suomalaiset blogiyhteisöt osoittavat mieltään eduskunnan edessä. Blogiyhteisöt protestoivat sitä vastaan, että heidän päiväkirjojaan luetaan netistä ilman erillistä korvausta. Blogiyhteisöt haluavat tekijänoikeuslakiin muutoksen, joka takaisi heille korvauksia hengentuotteiden lukemisesta. Vaalit lähestyvät ja blogiyhteisö on sen verran suuri, että laki menee vastalauseitta läpi.”

Hehheh ja huumorin kukka. Mutta vaikka blogeja toki saa lukea ihan ilmaiseksi (ainakin tätä!), niin onko blogisi yksiselitteisesti sinun? Saako joku muu hyötyä blogistasi? Saako sitä käyttää markkinointiin ilman lupaasi? Mitä tekijänoikeuslaki sanoo tässä kohdassa?

Ihmisen paras ystävä

Fabulassa jokin aika sitten lanseerattu ajatus poliittisesta ryhmäblogista on tänään itsenäisyyspäivän kunniaksi konkretisoitunut, kun Vahtikoira on aloittanut räksytyksensä: ”Vahtikoira on riippumaton verkkojulkaisu, joka pyrkii nostamaan tietoisuutta eduskunnan toiminnasta, kannustamaan julkista keskustelua ja kansalaisten osallistumista sekä osoittamaan valta- ja vastamedian näkökulmien sokeita pisteitä, arjen absurdeja sattumuksia unohtamatta. Vahtikoira on trimmattu mutta ärjy. Grr.”

Itse blogin lisäksi Vahtikoirassa on myös kansalaisvaikuttamisen käsikirja, eduskunnan äänestysvahti ja politiikan kalenteri. Ilolla tervehdin Vahtikoiran visiota luettavuudesta ja kansantajuisuudesta, sillä sellaisena se vastaa ainakin tämän lukijan tarpeisiin. Toivotan pitkää ikää!

Pöllölaaksossa blogataan

Maikkarillakin on näköjään ryhdytty bloggaamaan, kun kert kaikki muutkin. Vielä ei kahden tuoreen bloginpitäjän merkintöjen määrä päätä huimaa, eivätkä aiheetkaan näin äkkiseltään tätä lukijaa kiinnosta, mutta tyvestä puuhun noustaan. Kai. Tämänkin konepellin alla hyrrää WordPress, jota ei ole juuri räätälöity, joten emosaittia noin 300 prosenttia parempaa käytettävyyttä on sentään tarjolla.

Naulan kantaan

Tänä aamuna on kerrassaan pakko lainata fanittamani Daddalien merkintä kokonaisuudesaan:

”Miksi aina tulevaisuuteen sijoittuvissa leffoissa on suurissa kaupungeissa isoja digitaalisia mainostauluja joissa jonkun digitaalipimatsun lärvi kertoo jostain tuotteesta tai sylkee muuta propagandaa. Luuletteko te todellakin että tulevaisuudessa ihmiset haluavat katsella naisten naamoja? Kertomassa jotain älykästä? Eiköhän me edelleen sadan vuoden päästä saada katsella pirkkoja bikineissä lutraamassa autonpesuvesien ja -sienten kanssa.”

Amen.

Seurantaraportti

Olen ollut matkalla.

Blogilistaa selatessa tein paitsi havaintoja uusista ja vanhoista blogeista, myös omista surffailutottumuksistani. Olen kohtuullisen laiska kahlaamaan läpi uusia blogeja, ja luotan usein toisten suosituksiin klikkaillen niitä sivupalkkilinkkejä, joita jotkut ovat erheellisesti joksikin sisäpiiriksi tulkinneet. Minusta blogroll kertoo vain siitä, mitä blogeja lukee. Itsekään ole listannut läheskään kaikkia, vaan ne kulloinkin popeimmat – kuka nyt jaksaisi kahtasataa linkkiä kahlata, ja kun tuota kamaa on blogin etusivulla muutenkin. Mutta silloin kun summamutikassa blogilistalta jonnekin tuntemattomaan klikkaan, on kohde hyvin usein sellainen blogi, jolla on oma domain (ja siksi häiritsee, kun sitä ei voi suoraan nähdä ainakaan Firefoxilla – ihan jo tästä syystä käytän usein mieluummin esihistoriallista ”bloglist sidebaria”).

Olen jo jonkin aikaa hissukseen seurannut ”kukkablogeja”, siis Ruusu.netiä ja Orkidea.orgia. Sisäinen hempukkani kävi kukilla nimettyihin blogeihin kiinni kuin kala koukkuun, mutta kas kummaa, niiden pitäjiksi paljastuikin pari noin 15-vuotiasta nuortamiestä, eikä niissä kukista puhuta mitään, vaan leppoisasti internetistä ja poikain arjesta. En voi muuta kuin todeta, että fiksua on tuo nykyinen nuoriso, kun tämmöinen täti-ihminenkin sieltä uutta oppii. Otin samantien kummallekin jalalle ja pamautin molemmat. (Heti rikkomassa meemin sääntöjä! Vanha anarkisti. Mutta sainpa tässä hoidettua meemin kohdat 1 ja 2 samalla kertaa.).

Ne kolme joita kommentoin: kiitos ja anteeksi. Toivottavasti en säikäyttänyt.

Neljän lukemattoman blogin joukkoon piti tietenkin saada ainakin yksi neuleblogi (Marjutin neuleet, somaa, kaiman jutut menivät korkealta yli). Räpyläisissä seurataan sorsien elämää, ihq! Tiviblogi on Tietoviikon blogi, eikä se ainakaan näin alkumetreillä tarjonnut mitään sellaista, että jaksaisin käydä toiste. Braunschweigblogissa ollaan Saksassa kielikurssilla… hetkinen, tämä tuntuu jotenkin tutulta… ”Paikalla oli, yllättävää kyllä, pari muutakin suomalaista, toinen Tampereelta ja toinen Otaniemestä”, blogin pitäjä kirjoittaa. Tunnenko ajan hidastuvan?

Mission accomplished.

Aamun huonoin vitsi:
– Miksi kutsutaan espoolaista itsevaltiasta?
– Espootiksi.

(Tämän teille tarjosi Radio Helsinki, hyvä radio.)

« Older posts Newer posts »

© 2024 Matkalla

Theme by Anders NorenUp ↑