Ikea on onnistunut tekemään todella huolellista työtä suunnittelemalla verkkopalveluun kirjautumisesta / rekisteröitymisestä mahdollisimman hankalan.
Jos jotain ihmisistä olen oppinut, niin sen, ettei kukaan lue ohjeita. Ja miksipä sisäänkirjautumisen kaltaisessa tilanteessa pitäisikään lukea, senhän tulisi olla sanomattakin selvä toimitus. Käyttäjätunnus, salasana, sisään. Mutta ei. Otsikko antaa ymmärtää, että sisäänkirjautuminen olisi viisivaiheinen toimitus, mikä saa kylmän hien otsalle. Ei, rekisteröityminen on sitä, mutta kun puurot ja vellit ovat sekaisin, ja toimintoja on yritetty yhdistää väärässä kohdassa, on lopputulos tämä.
Plussana mainittakoon se, että ostoskoriin kootut tavarat säilyvät siellä myös istuntojen välillä. Voi siis kaikessa rauhassa kasailla listalle huonekaluja viikkotolkulla ilman, että ne katoaisivat uloskirjautuessa kuin tuhka tuuleen niin kuin monessa muussa palvelussa ikävä kyllä käy. Vielä kun joku kertoisi ikealaisille miksi sivupolkujen käyttö on verkkosivuilla varsin suotavaa.
Olen huomannut, että verkkopalveluiden kanssa työnsäkin puolesta tekemissä olevat ihmiset sekoittavat monesti kirjautumisen ja rekisteröitymisen – jos ei nyt sitten ”konseptuaalisesti”, niin ainakin sanoina. Kummallista…
Kappas, sivupolku. Minä olen puhunut aina muruvanasta.
Minä olen puhunut aina sivupolusta, ja sitten yhtäkkiä jokin aika sitten ihmiset alkoivat puhua murupolusta. Mikä taas puolestaan kuulostaa (ainakin vielä) korvissani varsin huvittavalta. Mutta että muruvana?
Onko keskustelussa nyt jouduttu sivupolulle?
SIvupolku kuulostaa ennemminkin vaihtoehtoiselta suoritustavalta kuin sijainnilta navigaatiohierarkiassa. Muruvana on terminä viehättävä ja hannujakerttumainen käännös breadcrumbsista, mutta tuskin sellaisenaan aukeaa muille kuin webbiammattilaisille. Käyttäjän kieli ja silleen…
Termi tuli itselleni ekaa kertaa vastaan ”murupolkuna”, mikä on mielestäni ihan ok. Sivupolusta itselleni tulee jotenkin mieleen sivuraide, mikä ei varmaankaan ole toivottava mielleyhtymä :)
Kun asiaa googlailin, sivupolkua käytettiin yleisesti sivuraiteen synonyyminä. Muruvana taas vei paljolti vironkielisille sivuille. Mutta minä nyt käytän sitä kertq tykkään siitä.
Sikäli en olisi huolestunut käyttäjän kielen puhumisesta, että tuo navigaatioelementti harvemmin tarvitsee otsikkoa tuekseen ja näin on aivan sama, millä nimellä suunnittelijat siitä puhuvat.
Tuo Wikipedia-jutun esimerkkikuva on kyllä ulkomuodoltaan niin hämärä, että se voisi hyötyä selitetekstistä. Semminkin, kun tavalliset ihmiset harvemmin liikkuvat kansioissa lib ja var.
Minä kutsun sitä murupoluksi ja olen toistaiseksi tullut ymmärretyksi.
Tämähän on mielenkiintoinen keskustelu – tai sivupolku, niin kuin joku voisi sanoa. :-) Pieni empiirinen otokseni kertoo, että yleisölle on aina joutunut selittämään mikä murupolku on, kun taas sivupolku on ollut yleensä terminä paljon selkeämpi. Suora käännös englannista ei tässä kohdassa mielestäni oikein toimi, koska mielikuvaa ”murupolusta” on harvalla olemassa.
Lisäänpä vielä, että Adagen sanastossa tuo on näemmä murupolku tai linkkipolku.
http://www.adage.fi/julkaisut/arkisto/kaytettavyyssanasto.html
Pohdimme, olisiko tarvetta wiki-malliselle englanti-suomi-sanakirjalle käytettävyysterminologiasta, vaikka onhan tuokin lista varsin kattava.
No jos se on Adagen sanastossa noin, niin sittenhän sen täytyy olla murupolku. I stand corrected.