Harvoin käytettävyys pääsee pääuutislähetykseen saakka, mutta tänään pääsi, kun Reumaliitto julkisti uuden käyttäjätutkimuksensa tulokset (pdf). Tutkimuksessa kartoitettiin käyttäjien kokemuksia päivittäistavaroiden ja lääkepakkausten avaamisesta, ja tulokset todistavat, etteivät käyttäjät saa tuotteita auki ongelmitta. Ongelmia on paitsi reumasta ja muista sairauksista kärsivillä, myös ihan tavallisilla käyttäjillä. Raportissa onkin havainnollistettu erinomaisesti ja lukuisin kuvin arkipäivän hankaluuksia, jotka ovat taatusti kaikille tuttuja.
”Pakkaukset ovat ihmisten arkipäivää. Niiden avattavuus ja käytettävyys joko helpottavat tai vaikeuttavat arkipäivän sujumista. Pakkausten ulkonäkö ja niiden avaamistekniikat vaihtuvat aika ajoin ja markkinoille tulee kokonaan uusia tuotteita, uusia pakkauksia ja uusia avaamistekniikoita. Tämä tarkoittaa heikkokätiselle aina uuden selviytymiskeinon opettelua pakkausten auki saamisessa.
[…] Esimerkkejä löytyy useilta arkipäivän toimintojen alueilta. Siksi käyttäjätutkimuksia ja käyttäjäkokemuksia tarvitaan moneen asiaan ja toivottavasti tulevaisuudessa käyttäjät ja aina ne heikommat käyttäjät otetaan mukaan jo suunnitteluvaiheeseen.”
Tiedote: Pakkausten avattavuudessa on unohdettu vain käyttäjä (doc)
Tuo kuvan ketsuppipullo on kyllä malliesimerkki pakkauksesta, jota ei saa auki ilman teräasetta tai pitkiä ja teräviä kynsiä ja jämäkkää otetta.
Minä pyysin kerran lukiolaisena äitiä ostamaan Heinzia lasipullossa vain siksi, että se on niin hurmastuttavan typerä pakkaus.
Tulee mieleen aikonaan 90-luvulla Kuukausiliitteessä ollut jonkin firman koko aukeaman mainos, jossa todettiin, että kun luontoäiti suunnitteli pakkauksia, hän ajatteli liikuttavan veitsen kera.
Onko muilla vaarallisia kokemuksia näiden läpinäkyvien kovamuovipakkausten kanssa?
Olen nähnyt niitä käytettävän pienen kodin elektroniikan, kuten mp3-soittimien tai kuulokkeiden pakkaamiseen. Aivan järkyttävän kovaa ja sitkasta muovia, joka pitää repiä auki puukolla tai saksilla. Nilläkin työn ja tuskan takana aukaista. Saumatkin on yleensä tikattu umpeen todella tiukasti.
Katselin uutisista samaa pikkuisen ällistyneenä. Mulla on suht olemattomat sormivoimat, mutta en ole ikinä edes ajatellut, että kaikkien pakkausten PITÄISI aueta ilman apuvälineitä. Makkarapaketti ei ole ikinä auennut ilman saksia. No, kun kerran yrittää ja tuyrhautuu, seuraavalla kerralla tietää. Kurkkupurkki ei aukea ilman niitä tahmalappuja joita saa ostaa Tarjoustalosta. Miksi edes yrittää ilman. Keskimäärin mikään repäisynauha ei toimi. Leipäveitsi on olemassa siksi, että homma hoituu.
Ei kai reumakaan voi estää OPPIMASTA, että hommaa ne veitset ja sakset ja muut sälät, joilla pakkaukset saa auki??
Mulla on toinen käsi kantositeessä ja yksikätisenä helposti avattavat pakkaukset ovat kyllä siunaus. Yritin eilen avata Piltti-purkkia – ei onnistunut ennen kuin hakkasin kanteen veitsellä ilmareiän. Aiemmin kaksikätisenä oon tapellu usein lasisen maustekurkkupurkin kanssa. Senkin korkkiin pitää käyttää väkivaltaa ennen kuin sen saa auki.
Toinen asia mikä vituttaa pakkauksissa, että onko mahdotonta tehdä suljettavia leikkele- tai juustopakkauksia? Nähtävästi ei täysin, sillä Atrialla on loistavia leikkelepakkauksia, joissa ei avattunakaan tuote kuivahda. Mutta entäs muut valmistajat, ottakaa nyt oppia Atriasta ja pian! Ja mitenkäs juusto? Satun tykkäämään Oltermannista ja rasittaa kun se pitää aina laittaa muovipussiin kun pakkausta ei saa takaisin kiinni.
Ja kun tää linkki tuli vastaan, ajattelin että tämä pitää laittaa sulle (tosin lienet jo nähnytkin): Huonoista nettisivuista hiiriraivoa.
Ah, ei ollut html sallittua, joten tässä linkki: http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=29466&tyyppi=1
Juntunen: Läpinäkyvät kovamuovipakkaukset ovat vihoviimeisiä! Niissä ei selvästikään ole ajateltu ollenkaan pakkauksen mahdollista aukaisua – epäilen että ne on tarkoitettu keräilytavaran hamstraajille, jotta tuote säilyisi vuosikymmeniä sinetöidyssä alkuperäispakkauksessaan.
Olen jopa jättänyt tuotteita ostamatta, koska olen kaupassa tunnistanut pakkaustyypin avausstressiä aiheuttavaksi.
Toki noille vaikeasti ilman apuvälineitä avattaville pakkauksille on joskus myös syynsä.
On osaltaan ihan hyvä, että sitä pakkausta ei saa kaupassa helposti auki ilman apuvälineitä, koska muutoinhan joka toinen pakkaus avattaisiin ja katsottaisiin mitä siellä sisällä on ja onko se tuote juuri sellainen kuin pakkauksessa sanotaan ja eihän se vain ole pilalla.
Pienelektroniikka on usein pakattu prässättyihin kovamuovipakkauksiin, joiden aukominen on hankalaa, mutta eipähän saa varaskaan isoa pakkausta kaupassa auki sujauttaakseen pienen laitteen taskuunsa.
Jos pakkauksen avaaminen ja sulkeminen on liian helppoa, niin tällöin asiakas ei koskaan voi olla liian varma, onko se kaupasta ostettu tuote kertaalleen jo avattu.
Olenkohan ainoa, jota hymyilytti aiheen ohessa olevat doc-muotoiset tiedostot…
Hyvä esimerkki uusavuttomuudesta on kaljapullo – jos iso mies ei saa kaljapulloa auki ilman korkinavaajaa niin olkoon juomatta.